Kotihoidontuen jako vie ojasta allikkoon

Hallitus on budjettiriihessä esittänyt, että kotihoidontuki kohdennettaisiin tulevaisuudessa puoliksi molemmille vanhemmille. Kristillinen tasajako tekee meidät kaikki onnellisiksi. Perheissä vallitsee tasa-arvo, yhteiskunta muuttuu nykyistä tasa-arvoisemmaksi ja valtion rahoja säästyy, vai miten se nyt meni?

Jos toinen vanhemmista ei pidä hänelle kohdennettua vapaata, perhe menettää vapaansa. Sitä tarina ei vielä kerro, menettääkö perhe koko kotihoidontuen, jos toinen puolisoista ei käytä omaa vapaataan, ei kai sentään?

Pitäkää kotihoidontukenne, sanon minä kohta. Pitäkää kuulkaa ihan koko kotihoidontuen tukikausi valtion kassassa, ei tarvitse meidän perhettä varten nähdä tukikauden jakamisen vaivaa. Uskomatonta holhoamista tasa-arvon ja säästöjen nimissä. Säästöjen, joiden syntymisen varmuus on vähintäänkin kyseenalaista.

Jos tällä hetkellä kotihoidontuella kotona lapsia hoitavat lähes sataprosenttisesti äidit, miten todennäköistä on, että muutoksen myötä tilanne muuttuisi? Epätodennäköistä, sanon minä. Toisin sanoen valtio säästää läjän euroja perheiden menettäessä toisen puolison, eli isän käyttämättömän tukikauden. Tai niinhän valtiovarainministeriössä toivotaan.

Kun äidille osoitettu kotihoidon tukikausi päättyy ja hänellä ei ole työ- tai opiskelupaikkaa, minne palata, hän ilmoittautuu työttömyyskortistoon.

Työmarkkinatuki tai peruspäiväraha ovat Kelan laskurin mukaan ilman ennakonpidätystä noin 700 euroa, yhden lapsen lapsikorotuksella summa nousee noin 800 euroon. Kotihoidontukea maksetaan hieman yli 330 euroa yhdestä lapsesta. Perhe voi saada hoitolisää, jos bruttotulot ovat pienet, sen suuruus on hieman yli sata euroa.

Työttömyys itse asiassa kohentaa perheiden taloutta. Ja mikä hupaisinta, työtön saa työmarkkinatuen lisäksi käyttää subjektiivista päivähoito-oikeutta, se se vasta onkin edullista.

Jotenkin vain tuntuisi valtion kassan näkökulmasta, että toteutuneet kustannukset olisivat pienemmät, jos äidit jatkaisivat kotihoidontuella sen toisenkin puolikkaan?

Järjestelmää ollaan nyt muuttamassa heikoimman aineksen suorituksen perusteella, tasa-arvon nimissä. Koska tilastojen ja tutkimusten valossa kotihoidontuella kotona lapsia hoitavat äidit ovat naisia, joilla ei ole työpaikkaa minne palata, eikä välttämättä edes koulutusta.

Jos järjestelmää muutetaan budjettiriihen esityksen mukaisesti, meidän perheemme menettää puolet tukikaudesta. Meillä molemmilla on vakituinen työ, mutta miehen työn luonteen vuoksi hänen on mahdotonta jäädä pitkäksi aikaa pois töistä.

Onhan se hienoa, että olemme mieheni kanssa jo vuosia kartuttaneet yhteistä veroeurojen pottia ja kun kerrankin löytyisi yhteiskunnan tuki, jota olisimme kiinnostuneet käyttämään, sitä ei meille enää tarjota.

Miten perheen kokonaistalouden ja yleisen tuottavuuden näkökulmasta perheen enemmän ansaitsevan vanhemman on ylipäätään kannattavaa jäädä kotiin? Vähemmän tuloja perheelle ja vähemmän tuloja veroina.

Lasten hoidon vastuun jakamisesta ja miesten osallistamisesta on aivan tyhjänpäiväistä jeesustella, jos jossain perheessä vain äiti hoitaa lapset aina ja iän kaiken, niin eikös sen pitäisi olla sitten sen perheen ongelma?

Kotihoidontuen kuntalisän saamisen edellytyksenä on useammassa kunnassa vanhemman vakituinen työ. Miksi Kansaneläkelaitoksen kotihoidontuen maksatuksen ehtona ei voisi myös olla vanhemman vakituinen työsuhde?

Tuen on todettu toimivan parhaiten niissä tapauksissa, joissa vanhemmalla on työpaikka, josta hän on perhevapaalla. Jos kotihoidontuella kotiin jäävällä vanhemmalla ei olisi työpaikkaa tai koulutusta, voisi tukikausi olla lyhyempi tai tuen määrä laskisi merkittävästi.

Kuntien paineet järjestää päivähoitoa eivät uudistuksen myötä helpota, saattaa käydä jopa päinvastoin. Surkeimmillaan päiväkotien ryhmäkoot kasvavat ja motivoituneen sekä koulutetun henkilökunnan puute heikentää päivähoidon laatua. Ja julkisen talouden kustannukset jatkavat kasvuaan.

Onneksi hallitus esitti subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamista, se on oikeasti hyvä esitys.

sari.penttinen@

maaseuduntulevaisuus.fi

Avaa artikkelin PDF