Euroopan keskuspankki ja valtiot vahvoilla velkojina
Viime päivinä kotimaista eurokriisikeskustelua on hallinnut kiista siinä, onko Suomella ensisijaisuutta Espanjalle myönnettyjen lainojen vakuuksiin.
Miten näet Suomen tilanteen vakuuksien ensisijaisuuden osalta, OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen?
”Suomi on poikkeusasemassa, sillä se on saanut vakuudet osalle sekä Kreikkaan että Espanjaan annetulle lainarahalle. Toinen asia liittyy pysyvään vakausmekanismiin EVM:ään, joka todennäköisesti astuu voimaan myöhemmin syksyllä. Katsoisin, että valtioilla sekä Euroopan keskuspankilla on käytännössä parempi asema saamisiin kuin yksityisillä tahoilla.”
Nordean tutkimusjohtaja Aki Kangasharju katsoo niinikään valtioiden sekä EKP:n olevan vahvoilla.
”Vakuussopimus on pitävä eikä asiassa ole Suomen kannalta juridista vaaraa.”
”Moraalinen vaara” sen sijaan on Kangasharjun mukaan olemassa.
”Tällä tarkoitan sitä, että viitsiikö Suomi enää karhuta täysimääräisesti saataviaan tilanteessa, jossa Espanja olisi ajautunut maksukyvyttömyyteen. Tällöinhän käytännössä kaikkien on maksettava.”
Miksi yksikään euromaa Suomen lisäksi ei vaatinut vakuuksia?
”Yleisesti vakuuksien vaatimista harkinneet maat ovat perustelleet tätä sillä, että vakuudet olisivat tulleet liian kalliiksi. On hieman hankalaa arvioida, kävikö Suomen kohdalla näin”, OP-Pohjolan Reiskanen toteaa.
Nordean Kangasharjulle asia on suuri kysymysmerkki.
”Näkisin, että hinta vakuuksista on Suomelle lähestulkoon nolla. Tässä kohden herää epäilys, että tässä yhtälössä ei kaikki täsmää. Eräs tulkinta tietenkin on, että muut Euromaat antoivat Suomelle siimaa asiassa siksi, että Suomen pankeilla on hyvin vähän vastuita Espanjassa.”
Jos useampi euromaa olisi vaatinut vakuuksia Suomen tapaan, järjestely olisi hoidettu eri tavoin.
”Silloin vakuusjärjestelyt olisi kokonaisuudessaan pitänyt tehdä toisin. Suomi sai Espanjalta käteisvakuuksia, mutta useamman maan vakuusjärjestelyitä ei olisi pystytty hoitamaan siten”, Reiskanen avaa.
Perussuomalaisten nokkamies Timo Soini on vaatinut oikeuskansleria selvittämään, johdettiinko eduskuntaa EVM-päätöksenteossa harhaan. Jos menettelyssä havaitaan puutteita, olisi äänestys järjestettävä uudelleen.
Heiskasen mukaan Soinin vaatimukset ovat pitkälti sisäpoliittisia.
”Soinin kohdalla kysymys on politiikasta eikä taloudesta. En ryhdy ekonomistina kommentoimaan poliittisia kiistoja.”
OP-Pohjolan pääekonomisti uskoo, että eurokriisi on läsnä lähikuukausina eikä suuria heilahduksia ole luvassa.
Euroopassa edetään kuoppaisella tiellä ja eurokriisin hoito jatkuu.
”Mahdollisesti tehtaillaan uusia tukipaketteja. Esimerkiksi Kyprosta saatetaan joutua lainoittamaan. Yleisesti ottaen tuskin on kuitenkaan tiedossa mitään järisyttävää uutta auringon alla.”
Nordean Kangasharjun mukaan Espanjan pankkien tilintarkastusten jälkeen tiedetään enemmän kokonaistilanteesta.
”Tilintarkastukset valmistuvat syys-lokakuulla. Siihen mennessä tiedetään myös, saako Kreikka kurottua kasaan vaadittavat säästöt. Nämä yhdessä vaikuttavat paljolti siihen, mihin suuntaan Euroopassa edetään.”
JUKKA KOIVULA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
