Puutarhatuotteiden vientiollut lähinnä ylijäämien purkua
”Jos vienti tarkoittaa systemaattista ja määrätietoista toimintaa, puutarhatuotannossa ei ole sitä tähän saakka ollut”, Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen sanoo.
Viennin avulla on lähinnä purettu hetkellistä ylituotantoa – Ruotsiin, Baltiaan ja satunnaisesti Venäjälle, hän toteaa.
MTK:n asiantuntijat ovat samoilla linjoilla.
”Avomaanvihannespuolella vienti on ollut satunnaista ja määrät vähäisiä, yleensä ylijäämien purkua”, kasvinviljelyasiamies Mika Virtanen kertoo.
Viljelijän näkökulmasta myös perunan viennillä on vain helpotettu ylituotantoa, kasvinviljelyasiamies Antti Lavonen toteaa.
Muutamat toimijat ovat kuitenkin vientimarkkinoilla tosimielellä, hän kertoo. Tavara on pääosin pakattua, laadukasta perunaa ja yhteistyötahot ulkomailla vakiintuneita.
Moni muistaa vielä, miten Pohjanmaalta vietiin kurkkua ja tomaattia Ruotsiin 1980–90-luvuilla. Vienti oli satoja tuhansia kiloja vuodessa, parhaimmillaan jopa miljoonan kilon luokkaa, Jalkanen muistelee.
Se kuitenkin päättyi EU-jäsenyyteen. ”Ruotsalaiset eivät pitäneet siitä, että suomalaiset tuottavat vihanneksia 141-tuen turvin ja tuovat niitä Ruotsiin.”
Kukkiakaan ei viedä. ”Kaikki, mitä Suomessa viljellään, jää tänne”, Jalkanen sanoo.
Perunaa on joinakin vuosina mennyt Venäjälle paljonkin. Viime talvena viennissä saavutettiin ennätys, lähes 60 miljoonaa kiloa, Lavonen kertoo. Vientiä avittivat Suomen hyvä ja Venäjän erittäin heikko perunasato.
Viime keväänä Suomesta vietiin Venäjälle runsaasti keräkaalia. Tänä keväänä vienti on ollut pettymys ja määrät ovat jääneet aiottua pienemmiksi, Virtanen kertoo.
Hänen mukaansa Venäjälle tulee tällä hetkellä halpaa kaalia ilmeisesti Hollannista, joten Suomesta sitä ei tarvita.
Venäjän-vienti on ollut epävarmalla pohjalla, sillä itänaapurilla on tapana määrätä odottamatta vientiä hankaloittavia kieltoja ja määräyksiä.
Virtanen toteaa, että avomaan vihanneksilla tuskin syntyy pelkästään vientiin keskittyvää tuotantoa.
”Ainakin tulisi ensin saada luotettava kumppani ja ostaja sekä olla valmis viemään huonoonkin hintaan.”
Suomen suurin sipulintuottaja Vehviläinen on aiemmin vienyt sipulia muun muassa Viroon. Parina viime vuonna vienti on ollut vähäistä: lähinnä hiukan sipulirengasta Norjaan, toimitusjohtaja Pekka Vehviläinen kertoo.
Siilinjärveläinen yritys tuottaa sipulia noin 200 hehtaarilla.
Suunnilleen puolet sadosta myydään jalostettuna, muun muassa suikaleina, kuutioina ja silppuna, tuoreena tai pakastettuna.
Kasvavalle tuotannolle on toistaiseksi löytynyt tilaa Suomesta, ennen kaikkea jalostemarkkinoilta, Vehviläinen kertoo. Vientiin ei ole ollut tarvetta.
Hän arvioi kotimaan markkinoiden riittävän lähivuosinakin, sillä kotimaisen raaka-aineen arvostus nousee jatkuvasti.
Vienti on kuitenkin ajatuksissa, ehkä muutaman vuoden päästä.
”Itään päin mitä todennäköisimmin.”
Keski-Euroopassa suomalaisella bulkkisipulilla ei ole mahdollisuuksia, Vehviläinen arvioi.
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
