Komentaja: Joukko-osastoihinei uusia leikkauksia 2010-luvulla
Komentaja Ari Puheloinen ei usko, että joukko-osastojen karsinta vaarantaa alueellista puolustusta. ”Koko Suomen puolustaminen on armeijalle itsestäänselvyys, se ykköstehtävä.” Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoTuntuvasti rakennettaan uudistanut puolustusvoimat aloittaa uudella organisaatiolla ensi vuonna. Joukko-osastoja on lakkautettu ja yhdistetty, varusmiespalvelusta lyhennetty ja henkilöstöä vähennetty reilulla kymmenesosalla.
”Mikäli puolustusvoimista riippuu, mitään isoja organisaatiomuutoksia ei ole tarpeen tehdä enää tällä vuosikymmenellä”, puolustusvoimain komentaja Ari Puheloinen kertoo.
Puolustusvoimat käynnisti uudistusten suunnittelun hänen johdollaan oma-aloitteisesti jo 2010.
”Se oli välttämätöntä. Olimme joutumassa rahoitukselliseen umpikujaan: materiaaliin jäi yhä vähemmän rahaa, koska toiminta ja materiaali kallistuivat lujaa vauhtia.”
Puolustusvoimien rauhanajan organisaatio kykenee tuottamaan sodanajan joukot ja niille tarvittavan osaamisen komentajan mukaan nyt kustannustehokkaasti ja hyvin. Joukko-osastojen karsinta ei sinällään vaaranna alueellista puolustusta.
Koko maan puolustaminen on armeijalle itsestäänselvyys, se ykköstehtävä, Puheloinen korostaa.
”Jos valmiutta pitää kohottaa, joukkoja ryhmitetään asteittain eri puolille maata.”
Puolustuksen turvaaminen ei kuitenkaan ole enää yksin puolustusvoimien käsissä, sillä sen rahoitusta on leikattu ennakoitua jyrkemmin eli kymmenesosalla vuosikymmenen alusta. Ensi vuonna budjetti jäänee 2,25 miljardiin euroon.
Nyt puolustusvoimat vaatii budjettileikkauksen puolittamista eli 150 miljoonan euron palauttamista asteittain vuodesta 2016 alkaen. Puheloinen toivoo rahoitusongelman ratkaisua seuraavalta hallitukselta.
”Olemme nyt sillä rajalla, että jos budjettileikkauksia ei saada takaisin, meillä ei ole enää materiaalia riittävään puolustukseen vuosikymmenen lopulla”, hän sanoo.
”Vaihtoehtoja ei ole, sillä tätä maata ei puolusteta pienemmällä määrällä kuin 230 000 sotilaalla. Joukko-osastojakaan ei voi enää lakkauttaa, jotta meillä on kapasiteettia kouluttaa koko ikäluokka.”
Materiaalia uusitaan jatkuvasti, mutta seuraava isompi ponnistus hankinnoissa on 2020-luvun alussa, kun merivoimien alukset vanhenevat. Torjuntahävittäjien uudistus odottaa vuosikymmenen lopulla.
Puheloisen mukaan Suomella ei ole varaa kaikessa ykkösluokan ostoksiin, mutta osassa kalustoa vaatimukset ovat tiukemmat.
”Kelpolaatuista käytettyä kalustoa on nyt hyvin tarjolla Euroopassa. Hintalappu voi olla vain 10–20 prosenttia uuden vastaavan hinnasta”, hän arvioi.
”Mitä lännempänä maa sijaitsee, sitä enemmän näyttäisi olevan kalustoa myynnissä. Näissä maissa suuntaudutaan kriisinhallintatehtäviin ja oman alueen puolustamista on ajettu alas.”
Myös kansainvälinen vertailu antaa tunnustusta suomalaisten hankinnoille: Suomi ylsi materiaalihankintojen kustannustehokkuudessa kärkisijoille Euroopassa.
”Ruotsissa ja Norjassa puolustusbudjetti on yhä kaksi kertaa Suomen budjetin kokoinen, vaikka volyymimme ovat huomattavasti suuremmat”, Puheloinen toteaa.
Ruotsi vaihtoi yleisestä asevelvollisuudesta vapaaehtoiseen palvelukseen 2010. Ammattisotilaiden palkkaaminen sujuu, mutta vain harjoituksissa ja kriisinhallintatehtävissä aika ajoin palvelevien löytämisessä on ongelmia.
Vastaavia kokemuksia on Puheloisen mukaan myös muista ammattiarmeijaan vaihtaneista maista. Hän muistuttaa, että yleisellä asevelvollisuudella on Suomessa kansan vahva tuki.
”Eivät nekään, jotka esittävät siitä luopumista, ole kyenneet osoittamaan, mistä saataisiin koko maan puolustamiseen tarvittavat 230 000 sotilasta.”
Ammattiarmeija ei tuo lisäarvoa. ”Rynnäkkökivääri kantaa samat 300 metriä on se sitten ammattimiehen tai reserviläisen käsissä.”
Puheloinen pitää pohjoismaista yhteistyötä hyvänä mutta ei odota siltä suuria.
”Yhteisistä materiaalihankinnoista voisi saada isoja säästöjä, mutta samalla ne vaativat suurta joustoa. Esimerkiksi helikopterihankinnoissa lopputulos ei ollut hyvä, koska maiden vaatimukset olivat niin erilaisia.”
Nato-jäsenyydestäkin puhutaan aika ajoin, mutta keskustelu ei ole riittävän laajaa, Puheloinen harmittelee.
”Sotilaspuolella on tehty selvityksiä jäsenyydestä, mutta se on myös ulko-, turvallisuus- ja sisäpoliittinen sekä laaja yhteiskunnallinen ja taloudellinen kysymys. Meillä ei ole arvioitu asiaa koskaan kaikista eri näkökulmista kerralla.”
TIINA TAIPALE
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
