Rakentamisen ennakkosuunnittelujää edelleen liian vähälle huomiolle

Isoja rakennusinvestointeja kannattaa miettiä hartaasti ja pitkään, sillä samalla päätetään tilan tulevai-suudesta vuosikymmeniksi, sanoo varatoimitusjohtaja Ari Toivonen Pro Agria Etelä-Suomesta. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkisto

Etelä-Suomen Pro Agrian kakkosmies ja rakentamissuunnittelusta vastaava Ari Toivonen toivoo, että rakentaminen nähtäisiin nykyistä laajempana kokonaisuutena, jossa alusta saakka mietitään paljon muutakin kuin itse rakentamista.

Toivosen mukaan ennakkosuunnittelu jätetään edelleen turhan vähälle. Siitä ei olla valmiita maksamaan, vaikka kulut ovat mitättömiä. Samalla voidaan varmistua siitä, että hanke sopii tilalle ja se pystytään viemään läpi niin, että lopputulos tyydyttää myös jälkikäteen.

Aluksi tehdään tarveselvitys pienellä porukalla ja rationaalisesti paukkuja tuhlaamatta. Mihinkään ei vielä sitouduta, mutta selvitys antaa turvallisen selkänojan lähteä viemään hanketta eteenpäin.

”Ne ovat kahvirahoja siitä, että voi nukkua yönsä rauhassa. Osa viljelijöistä ajattelee niin, osa ei.”

Siitäkin kannattaa maksaa, jos laskelmat osoittavat, ettei rakentamiseen kannata ryhtyä, ei ainakaan siinä muodossa kuin alun perin ajateltiin.

Navetan rakentajille korostetaan sitä, että uusi karjasuoja pitää saada täyteen nopeasti ja tuotanto vauhtiin, jotta tilan kannattavuus ei notkahda.

Se ei toteudu itsestään ja vahingossa. Tuotannon kasvattaminen onnistuu, kun rakennuksen rinnalla rakennetaan myös tulevaa karjaa, jossa vastuuta voivat ottaa eläinlääkärit ja karjanjalostajat.

Karjan tulisi olla myös ikärakenteeltaan sopivaa.

Pro Agria tarjoaa avuksi Investoivan tilan tiimi -mallia, jossa mukana ovat kaikki tahot, joiden voidaan olettaa olevan avuksi investointia miettivälle ja toteuttavalle.

Tiimi-ideaa on kehitetty vuosien ajan, ja malli on osoittautunut toimivaksi. Alkuun lähdettiin maitotiloilla ja nyt sitä sovelletaan kaikenlaisille karjatiloille.

Valmista sabluunaa ei ole, vaan tiimi räätälöidään jokaiseen kohteeseen erikseen.

Pakettiin kuuluu asiakasvastaava, joka huolehtii siitä, että koko rakentamisessa mukana oleva porukka tietää joka hetki, mitä tapahtuu. Hän myös kokoaa ryhmän sen mukaan, ketä kulloinkin tarvitaan. Myös viljelijä pysyy kärryillä.

Toivosen mielestä tuote on hyvä, mutta sitä pitäisi myös käyttää nykyistä enemmän hyväksi investointeja suunniteltaessa.

Toivosen mielestä viljelijän kannattaa ulkoistaa suunnittelun ohella myös rakentamisen valvonta ainakin mittavissa rakennushankkeissa. ”Rakennuttajan vastuu on hiton iso. Kannattaa vakavasti harkita vastuun jakamista alan ammattilaiselle.”

Tilalla on ollut riittävästi tekemistä ennenkin ja kokemus on osoittanut, etteivät päivän tunnit tahdo riittää, jos tilanpidon ohella kannetaan huolta jokaisesta rakentamisen pienestäkin asiasta.

Paljon vähemmällä vaivalla pääsee, kun palkkaa ulkopuolisen huolehtimaan siitä, että rakennus etenee asianmukaisesti. Usein siinäkin säästää, kun päätöksiä ei tehdä väsyneenä.

Toivosen mukaan ulkopuolisesta vetäjästä on apua kustannusarviossa pysymisessä. Yleensä suurimmat ylitykset johtuvat siitä, että suunnitelmia muutetaan rakentamisen aikana.

Kustannuksia tulee kahta kautta, aikatauluista ja hankinnoista sekä riskien hallinnasta. Miten hyvin sopimukset ja kilpailuttaminen on tehty? Miten hyvin työmaata valvotaan, jotta sovitut asiat tehdään ajallaan?

Rakentamisen energiatehokkuus on osa asuinrakentamista. Se tulee väistämättä myös maatalouden tuotantorakentamiseen lähivuosina ja varmuudella kohteisiin, joihin myönnetään julkista rahoitusta.

Suomi on sitoutunut energian

säästövelvoitteisiin. Niitä ei saavuteta, ellei energian säästöä uloteta kaikenlaiseen rakentamiseen.

Toivosen mukaan pikapuolin valmistuu useita maatilojen energiankäyttöä koskevia selvityksiä. Ennakkotietojen mukaan tulokset ovat osin yllättäviä.

Maitotiloilla lypsy ja maidon jäähdytys eivät ole suurin energiasyöppö. Eniten energiaa tarvitaan rehujen jakeluun etenkin, jos käytössä on isoja apevaunuja.

Energian kulutuksella on myös rahallista merkitystä eikä yksin hinnan takia. Kulut kertautuvat, jos myös pääsulakkeita joudutaan suurentamaan.

Toivonen on pohtinut tilan omaan energiahuoltoa myös sitä kautta, jos viljelijät rakentavat tilalle isoja tuulivoimaloita. Kiinnostusta on, mutta tuulisähkön ansaintalogiikkaa ei oikein hallita. VEIKKO NIITTYMAA

Avaa artikkelin PDF