Keva selvitti: Pula hoitajista, sosiaalityöntekijöistä ja lastentarhanopettajista pahenee – hallituksen ryhdyttävä toimiin jo kehysriihessä
Keva on yhdistänyt kuntien eläköitymistilastot koulutuspaikkamääriin, avoimiin työpaikkoihin ja työvoimatilastoihin.
Lastentarhanopettajista on Kevan laskelmien mukaan noin 4 000 osaajan pula. LEHTIKUVA / RONI REKOMAASuurin osaajapula on hoitajista, sosiaalityöntekijöistä ja lastentarhanopettajista nyt ja tulevaisuudessa, ilmenee julkisen alan eläkevakuuttajan Kevan teettämästä analyysista.
Keva on yhdistänyt kuntien eläköitymistilastot koulutuspaikkamääriin, avoimiin työpaikkoihin ja työvoimatilastoihin. Suurissa ammattiryhmissä terveys-, hoiva- ja opetusalalla työntekijävajetta voidaan mitata jo nyt tuhansissa, eikä tilanne helpota nykyisten eläköitymis- ja koulutusennusteiden mukaan tulevaisuudessakaan.
Kevan mukaan Suomessa tarvittaisiin yli 8 000 uutta sairaanhoitajaa ja noin 1 000 yleislääkäriä kuntasektorille.
Kevan mukaan hallituksen tulisi tehdä jo huhtikuun kehysriihessä linjaus koulutuksen aloituspaikkamäärien nostamisesta osaajapulan vaivaamilla aloilla.
Analyysin mukaan vaikein tilanne sivistystoimessa on lastentarhanopettajien ja erityisopettajien saatavuudessa. Lastentarhanopettajista on tällä hetkellä noin 4 000 osaajan pula. Erityisopettajia kaivattaisiin noin 2 300 täyttämään nyt avoinna olevia vakansseja.
Tällä hetkellä kuntasektorilla työskentelee noin 7 300 erityisopettajaa, jos arviona käytetään Kevan eläkevakuutettujen määrää. Kevan mukaan suunnitelluilla koulutusmäärillä tilanne ei parane vuoteen 2030 mennessä.
Opetusalan ammattilaisten saatavuudessa ylivoimaisesti vaikein tilanne on Uudellamaalla. Noin 90 prosenttia lastentarhanopettajien suhteellisesta ylikysynnästä on Uudenmaan kunnissa.
Sosiaalityöntekijöiden 2 700 työntekijän pula on huomattava, kun ottaa huomioon, että Kevan eläkevakuutettujen määrä ammattiryhmässä on hieman yli 6 000.
Analyysin työvoiman tarjonnasta ja kysynnästä kunnissa toteutti Kevan toimeksiannosta Aula Research.
Keskeiset mallissa käytetyt aineistot ovat Kevan eläköitymisennuste 2020–2030, Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto ja Sitran Mille väestölle? -koulutusennakointiselvitys, jossa data pohjautuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen ja koulutuksen toteutumaan. Lisäksi analyysissa on hyödynnetty opetushallinnon tilastopalvelua Vipusta väestön koulutusrakenteen osalta ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoa vuodelta 2018.
Työvoiman kysyntää ja tarjontaa on mallinnettu 32 ammattinimikkeelle koko maan tasolla ja kaikissa Manner-Suomen maakunnissa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
