Jätehuolto vastaa järjestön kritiikkiin: Tästä "epäselväksi" väitetyssä perusmaksussa on kyse
Jätehuollon perusmaksun avulla ylläpidetään yhtä yhteiskunnan kriittisistä välttämättömyyspalveluista.
Kuvituskuva. Kuva: Terhi TorikkaMT kertoi (10.4.) taannoin Suomessa toimivien kierrätys- ja kiertotalousalan yritysten toimialajärjestö Kierrätysteollisuus ry:n selvityksestä, joka kritisoi kuntien keräämän jätehuollon perusmaksun käyttöä.
Yksityisiä jätealan yrityksiä edustavan kattojärjestön toimitusjohtaja Mia Nores luonnehti perusmaksua ”piiloveroksi”.
Kuntien jäteyhtiöitä edustava ja jätehuollon yhteistyö- ja edunvalvontaorganisaationa toimiva Suomen Kiertovoima ry (KIVO) korostaa, että mistään Noreksen mainitsemasta ”piiloverosta” maksussa ei ole kyse.
”Verovaroilla ei asukkaiden yhdyskuntajätehuollon palveluja saa toteuttaa. Kyse ei siis ole verosta, eikä edes piiloverosta, vaan suoraan palvelujen tuottamiseen kerätyistä varoista”, kertoo KIVOn lakiasianpäällikkö Matias Penttilä.
Hänen mukaan perusmaksu on vain osa rahoituskokonaisuutta eli jätemaksuja, joilla ylläpidetään ja kehitetään jätehuollon infrastruktuuria.
”Jätehuolto on yksi kriittisistä välttämättömyyspalveluista ja sen on oltava olemassa, valmiina ja toiminnassa aina ja kaikkialla.”
”Jätehuolto on yksi kriittisistä välttämättömyyspalveluista ja sen on oltava olemassa, valmiina ja toiminnassa aina ja kaikkialla.”
Kierrätysteollisuus ry:n myös ihmetteli tiedotteessaan, mistä jätemaksun korotuspaine syntyy. Penttilän mukaan jätemaksut ovat kyllä monella alueella olleet nousussa. Toisaalta monella alueella jätemaksut ovat myös laskeneet.
Selitys nousulle löytyy laajenevista erilliskeräysvaatimuksista ja lisääntyneistä viranomaistehtävistä.
”Esimerkiksi biojätteen erilliskeräämisen laajenemiseen liittyvä kompostoinnin onnistumisen valvonta- ja raportointitehtävä on kasvattanut kuluja”, Penttilä avaa tilannetta.
Hän muistuttaa, että perusmaksulla turvataan jätehuollon toimivuus ja tuotetaan asukkaille paljon laadukasta palvelua.
”On hyvä muistaa, että perusmaksuun sisältyy myös taloyhtiöasukkaiden ja kivijalkayritysten palveluja, kuten jäteneuvontaa, lääkejätteiden vastaanottoa apteekeissa, vaarallisen jätteen jätehuoltoa, viranomaispalveluita ja jäteasemapalveluita”, Penttilä kertoo.
”Nämä palvelut saavat rahoitusta myös muista jätehuollon maksuista, sillä perusmaksulla ei saada katettua kaikkia palvelujen kustannuksia. Alueilla, joilla kiinteistönhaltija hankkii itse sekajätekuljetukset tätä varaa on vähemmän käytössä.”
Penttilä pitää järjestön näkemyksistä jätemaksuista kertyvien varojen käytön läpinäkymättömyydestä erikoisena.
Jätemaksut päätetään jätehuoltoviranomaisen ja jätelaitoksen yhteistyönä ja KIVOn jäsenorganisaatioiden omistajakunnat ovat hyvin tietoisia jätehuolto-organisaatioidensa taloudesta. KIVOn jäsenenä on tällä hetkellä 33 kuntien jätelaitosta.
”Omistajakunnat toteuttavat omistajaohjausta seuraamalla tarkasti konserniyritystensä taloutta. Niillä on esimerkiksi edustajat hallituksessa ja yhtiökokouksissa”, Penttilä sanoo.
Tämän lisäksi lukuja avataan kuntalaisille muun muassa KIVO:n kotisivuilla ja yhdistyksen muissa julkaisuissa vuosikatsauksissa.
”Perusmaksunkin periaatteet ja käyttökohteet on avattu organisaatioiden kanavilla.”
Persumaksu määräytyy jätetaksan mukaan, minkä määrittäminen on Penttilän mukaan myös poliittinen prosessi, jolle laki asettaa ainoastaan reunaehdot.
”Kunnan asukkailla ja kunnan luottamushenkilöillä on mahdollisuus vaikuttaa taksan rakenteeseen ja usein perusmaksulla tarjottavien palveluiden taustalla onkin tällainen prosessi”, hän kertoo.
Jätehuollon järjestämiseen liittyy jätemääristä riippumattomia kiinteitä kustannuksia, kuten jäteasemien ylläpito, kunnan lakisääteinen jäteneuvonta sekä jätehuoltoviranomaisen toiminta.
”Jäteneuvonta on kustannustehokas tapa edistää kierrätystä. Jäteasemaverkosto taas on laajasti asukkaiden arvostama palvelu. Nämä kaikki katetaan jätemaksuin.”
Jätelaki mahdollistaa perusmaksun perimisen osana jätemaksua juuri yhteisiä palveluita varten. Niistä olisi Penttilän mukaan käytännössä mahdotonta periä syntyvään jätemäärään perustuvaa maksua, koska palvelun käyttöä ja kohdentumista yksittäisille asiakkaille ei voida määrittää tai valvoa.
Jos perusmaksua ei perittäisi, kaikki jätehuollon kustannukset olisi katettava jätemaksun muilla maksuilla, joita ovat mm. jätteen kuljetus-, käsittely- ja vastaanottomaksut.
Tämä voisikin KIVOn mukaan johtaa siihen, että osa asukkaista maksaisi ”ylihintaa” ja kustantaisi myös muiden jätehuollon palveluja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
