Sipilä patistelee työmarkkinoidenosapuolia pois poteroista
Teollisuuden vaatimukset palkka-alesta ovat keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän mielestä turhia. Entisen elinkeinoministerin Jyri Häkämiehen luotsaaman Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) äänenpainot ovat Sipilän mielestä turhaan koventuneet.
Hänen mielestään työmarkkinaosapuolten ”poteroista” heittämien vaatimusten sijasta pitäisi rakentaa sopua.
Sipilän mielestä teollisuuden ja työnantajien pitäisi sopia yhteiseen pöydän ääressä nykyisen palkkasovun jatkosta. Se umpeutuu ensi syksynä.
”Nyt pitäisi löytää maltillinen ja pitkäaikainen sopimus”, hän kommentoi työmarkkinatilannetta Politiikan toimittajat ry:n lounastilaisuudessa.
Jos sopua ei löydy, ulkomaiset sijoittajat kiertävät Suomen kaukaa, jos tilannetta ei saada vakautettua, Sipilä ennakoi.
Siksi palkoista neuvottelevilla osapuolilla pitäisi yhdessä miettiä, miten selvitään taantuman painaessa päälle. Kriisitietoudesta ei Sipilän mielestä ole vielä tietoakaan.
”Sitä odotellessa”, hän kommentoi.
Julkisen talouden tervehdyttämisreseptiin kuuluvat olennaisesti myös työurien pituudet. Niihin pitäisi puuttua Sipilän mielestä molemmista päistä sekä keskeltä.
Kolmikanta joutuukin jonkinlaiseen testiin. Sipilä odottaa työuraneuvotteluista konkreettisia tuloksia.
”Tämä tarkoittaisi väistämättä eläkeiän korottamispäätöstä”, hän mainitsee.
Sipilä katsoo, että eläkkeelle jäämisen keskimääräistä ikää voitaisiin nostaa kahdella vuodella tehostamalla myös opiskelijoiden valmistautumista. Entisenä yrittäjänä Sipilä sanoo tietävänsä, että työhyvinvointiin panostamalla saadaan selkeästi tuloksia.
Myös eläkeikäisten osa-aikatyötä pitäisi suosia. Sipilä peräänkuuluttaa asennemuutosta ja joustavia ratkaisuja, jotta jopa 80-vuotiaat voisivat halutessaan tehdä töitä.
Valtion pitäisi nykyisessä taloustilanteessa investoida uusiin kasvaviin aloihin. Velkarahan sijasta Sipilä ottaisi tarvittavat pääomat valtionyhtiöiden myyntivoitoista.
Runsaan 15 miljardin euron omistuspotista riittäisi kymmenen prosentin siivu eli reilu miljardi euroa.
Myyntivoitot Sipilä sijoittaisi rahastojen välityksellä kasvaviin muun muassa biotalouden yrityksiin Suomessa.
”En halua ottaa kantaa siihen, mistä valtionyhtiöistä pitäisi luopua”, sanoo Sipilä.
Pääomia tarvitsevia yrityksiä on Sipilän mielestä runsaasti, mutta biotalouden markkinat ovat toistaiseksi olemattomat. Siksi Suomeen tarvittaisiin valtiojohtoista sijoittajaotetta, tuumii Sipilä.
Keskustalla on tällä hetkellä pankkivelkaa runsaat miljoona euroa.
Puoli vuotta keskustan johdossa vaikuttanut Sipilän sanoo, että 2014 Turun puoluekokoukseen mennessä tavoitteena on, että ”umpivelkaista” puoluetta ei enää ole.
Keskustan talous on Sipilän mukaan hyvässä kunnossa. Kaksista vaaleista huolimatta ylijäämää kertynee noin 100 000 euroa kuluvana vuonna, hän mainitsee.
”Pidän tilannetta hyvänä”, hän luonnehtii.
JANNE IMPIÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
