Valion Nivalan biokaasulaitoksen paikkaa arvioidaan uudelleen

Valion biokaasulla toimivan Volvo LBG 460 -maidonkeräysauto on suunnilleen saman tehoinen kuin perinteinen dieselautossa. Autolla kerätään sekä luomu- että muuta maitoa. Polttoaine on nesteytettyä biokaasua eli LBG:tä. Kuva: Sofia_Virtanen

Kuva: Sofia_Virtanen

Valio ja Gasum ryhtyvät yhteistyöhön karjatilojen lannan jalostamiseksi biokaasuksi ja lannoitteeksi, hiilineutraalin maitoketjun johtaja Juha Nousiainen Valiolta kertoo.

Yhtiöt tekevät syyskuuhun mennessä selvityksen lannan jalostamiseksi ajoneuvokaasuksi yhdessä tai useammassa biolaitoksessa.

Valio jatkaa Nivalan biokaasulaitoksen suunnittelua yhdessä Gasumin kanssa. Nykysuunnitelman mukaisen investoinnin arvo on yli kymmenen miljoonaa, johon laitos on saanut jo noin kolme miljoonaa euroa valtion tukea. Laitoksesta on valitettu paikallisesti eikä investointipäätöstä ole tehty.

Selvityksessä Gasumin kanssa on aiempaa suuremman biokaasulaitoksen rakentaminen, jolloin myös sijoituspaikka arvioidaan uudelleen.

Suomessa syntyy vuosittain noin 15 miljoonaa tonnia lantaa. Biolaitoksen raaka-aineeksi tarvitaan 200 000 tonnia karjanlantaa vuodessa, jotta ajoneuvokaasun jalostaminen nestemäiseksi olisi kannattavaa.

Jos kaasun tuottamiseen käytettäisiin pelkästään karjanlantaa, siihen tarvitaan 8 000 lehmän lanta eli sata 80 lehmän maitotilaa. Mikäli osa syötteestä on nurmea, riittää pienempi lantamäärä.

Valio ja Gasum selvittävät kesän aikana, kuinka paljon tällaisia 200 000 tonnin laitoksia maahan voitaisiin rakentaa. Tähän mennessä lanta on ajateltu kerättävän 30–50 kilometrin säteeltä.

Esimerkiksi Nivala on sellainen karjatalouskeskittymä, jossa lantaa riittää laitokselle hyvin.

Matka laitokselle voi olla pitempi, jos lietelanta separoidaan ensin niin, että nesteen osuus minimoidaan,

Muualla Pohjoismaissa valtion tuet mahdollistavat lannan käytön biokaasun raaka-aineena sekä kierrätyslannoitteena. Myös Suomessa tulisi Nousiaisen mukaan biokaasulaitokselle eli kaasun tuottajalle maksaa tuotantotukea Ruotsin tapaan.

Valiolla on patentti menetelmästä, jossa lietelannasta tai biokaasulaitoksen läpi menneestä rejektivedestä saadaan puhdasta vettä sekä kuivaa helposti levitettävää fosfori- ja typpilannoitetta. Menetelmää testataan Luonnonvarakeskuksessa Maaningalla.

Samalla voidaan tuottaa biokaasua lannan kuivajakeesta ja muista maitoketjun sivuvirroista.

Maatiloille biokaasun yksi etu on lannanlevitysalan pienentyminen.

Jos tilan omat pellot riittävät rehun tuottamiseen, lannan levitystä varten ei tarvitse vuokrata tai raivata lisäpeltoa. Lannoitejakeet voi myydä tai käyttää juuri niillä pelloilla, missä tarve on suurin.

Liikenne tuottaa viidenneksen Suomen kasvihuonepäästöistä, maidon osuus on neljä prosenttia. Valion tavoitteena on nollata maidon hiilijalanjälki vuoteen 2035 mennessä. Siihen päästään kahta reittiä: biokaasun lisäksi nurmipeltoihin pitää sitoa nykyistä enemmän hiilidioksidia.

"Jos tilojen kaikesta lannasta tuotettaisiin biokaasua, se riittäisi polttoaineeksi maatilojen koneille ja Valion kuljetusautoille." Valiolla on jo käytössä biokaasua käyttävä jakeluauto sekä maidonkeräilyauto.