Venäläisomistus on Fennovoimalle taakka, joka suomalaisyrityksen on pakko kantaa
Osa Fennovoimaa omistavista tahoista on epäröinyt omistustaan ydinvoimahankkeessa. Fennovoiman ydinvoimalahanke Pyhäjoella on neljä vuotta alkuperäisestä aikataulustaan jäljessä.
Fennoiman yhdinvoimahankkeessa iso omistaja on venäläinen valtionenergiayhtiö Rosatom. Rosatomin tytäryhtiö Raos Voima Oy omistaa Fennovoimasta kolmanneksen. Kuva: Hannu VallasFennovoiman ydinvoimahanke on herättänyt julkista kiinnostusta erityisesti venäläisomistuksen vuoksi. Hiljattain kiinnostus heräsi myös siksi, että Pyhäjoen voimala myöhästyy alkuperäisestä aikataulustaan neljä vuotta ja alkaa tuottaa sähköä näillä näkymin vasta 2028.
Projektin alkuvaiheessa tehtiin töitä sen eteen, että hankkeelle saatiin valtioneuvoston edellyttämä kotimainen omistus, yli 60 prosenttia.
Maan hallitus piti riittävää kotimaista omistusta tärkeänä esimerkiksi huoltovarmuuden kannalta. Osa hankkeen vastustajista on pitänyt nykyistä omistusrakennetta ulko- ja turvallisuuspoliittisena riskinä.
Iso omistaja on venäläinen valtionenergiayhtiö Rosatom. Rosatomin tytäryhtiö Raos Voima Oy omistaa Fennovoimasta kolmanneksen. Samaan konserniin kuuluva Raos Project puolestaan toimittaa laitoksen Fennovoimalle.
Euroopan talousalueelta tulevia, kotimaisiksi katsottavia omistajia, yrityksiä ja julkista hallintoa, puolestaan edustaa kahden kolmasosan omistajana Voimaosakeyhtiö SF. Yhtiö käyttää siten valtaa Fennovoimassa. Voimaosakeyhtiön omistajia ovat muun muassa Outokumpu, Fortum ja kuntien energiayhtiöt.
Osa Voimaosakeyhtiön kautta Fennovoimaa omistavista tahoista on epäröinyt omistustaan hankkeessa.
Keskon kiinteistöpalveluyhtiö Kestra jättäytyi välimiesoikeuden päätöksellä ulos hankkeen jatkorahoituksesta.
Kunnissa puolestaan on tehty aloitteita omistuksesta luopumiseksi. Pääkaupunkiseudulla asiaa selvitettiin kuntayhtiö Vantaan energian osalta. Selvityksen lopputulos oli kutakuinkin se, että irtaantuminen hankkeesta on erittäin vaikeaa.
Vantaan energian tilanne eroaa Kestrasta siten, että kuntayhtiö on jo sitoutunut hankkeen rahoitukseen. Irtautuminen Voimaosakeyhtiöstä vaatisi sellaisen ostajan löytämistä osakkeille, joka ottaisi vastatakseen rahoitussitoumuksesta. Lisäksi vaihdokselle tarvitaan Voimaosakeyhtiön hallituksen hyväksyntä.
”Yhtiön tiedossa on, julkisuudessakin esillä olleella tavalla, että eräät osakkeenomistajat harkitsevat mahdollisuutta myydä osuutensa yhtiöstä. Tällä hetkellä tiedossamme ei kuitenkaan ole mitään aktiivisia myyntiprosesseja”, Voimaosakeyhtiön rahoitus- ja hallintojohtaja Akke Kuusela kommentoi sähköpostitse.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
