Lukijalta: Runttaus on maan tapa suomalaisessa politiikassa ja johtamisessa

Runttausta ovat harjoittaneet lukuisat merkkihenkilöt jo ennen Jan Vapaavuorta (toinen oikealta), muun muassa Harri Holkeri, Mauno Koivisto, Urho Kekkonen ja Paavo Väyrynen. Kuva: Lauri Sorvoja, UA Saarinen / Finna, Erkki Voutilainen, Kari Salonen, koonnut: Aatu Jaakkola

Jan Vapaavuori tuli runttauspuheillaan sohaisseeksi suomalaisien politiikan teon ja johtamisen kivikovaan ytimeen. Siitä aukeava näkymä ei ole kovinkaan kaunis.

Sen perustuksia valettiin 1960-luvun lopulla melkoisella runttauksella aikaan saadulla Liinamaa-sopimuksella, jolla maahan luotiin varsin tiukka hinta- ja palkkasäännöstely. Kaikkien pakkojärjestelmien tavoin se kuitenkin karkasi käsistä jo muutaman vuoden kuluttua.

Presidentti Kekkonen kutsui puolueet seuraavan kymmenluvun puolivälissä koolle ja kertoi ”runnaavansa” maahan maahera Martti Miettusen johtaman hätätilahallituksen. Sen taival päättyi kuitenkin lyhyeen, kun työttömyys maassa nousi kaksinkertaiseksi.

Samaa tarkoitusta varten luotiin myös keskitetty sopimusjärjestelmä, jossa keskusliitot sopivat ”yleisen linjan”, johon kaikkien alojen sopimukset yritettiin runtata.

Keskusliittoneuvotteluissa istui takapiruna ja hallituksen edustajana Raimo Sailas, joka sinetöi sopimuksen ”valtion vastaantulolla”. Niiden todellinen hinta alkaa vasta nyt paljastua. Kukaan ei tiennyt, mitä yleinen linja eri alojen sopimuksista tosiasiassa tarkoitti.

Työttömyys nousi moninkertaiseksi.

Paavo Väyrysen johdolla porvaripuolueet sopivat vuoden 1987 eduskuntavaalien alla yhdessä Nokian toimitusjohtajan kanssa, että jos vaalitulos sen mahdollistaa, ne muodostavat yhteisen hallituksen. Tästä kassakaappisopimuksesta vihiä saanut presidentti Koivisto runttasi suunnitelman pääministeriksi nimittämänsä kokoomuksen Harri Holkerin avulla. Toteutuessaan se olisi ainakin lieventänyt tuntuvasti edessä olleen suurlaman tuhoja.

Keskustan Juha Sipilä yritti yhteiskunta- ja kiky-sopimuksellaan samansuuntaista runttausta, mutta se heitti hänet ulos vallasta. Sanna Marinin hallitus runttasi koronasäännöillään Suomen lähes rammaksi.

Pirkko Grönlund sanoo väitöskirjassaan, että Suomi on Euroopan aasialaisin valtio sen vuoksi, että täällä suuret kansalliset projektit hoidetaan kansalaisten päiden yli, mistä ne sitten runtataan heidän harteilleen. Sote on tästä tuore esimerkki. Samalla perinteisellä tavalla nykyinen hallitus sanoo uudistavansa työelämää. Vaikutuskin noudattaa vanhaa kaavaa.

Työministeri kävi opintomatkalla Ruotsissa, mutta noteeraamatta taisi jäädä olennaisin ero maittemme välillä: Suomessa runtataan, Ruotsissa diskuteertaan.

Kauko Parkkinen

Metalliteollisuuden työnantajaliiton entinen neuvottelujohtaja, tietokirjailija