Pahamaineiset lobbarit ja grynderit ansaitsevat kunnianpalautuksen
Vierasperäiset termit ”lobbari” ja ”grynderi” maistuvat pahalta, mutta ovat mainettaan parempia.
Lobbaaminen ja gryndaaminen ovat olleet otsikoissa Garden Helsinki -hankkeen yhteydessä. Havainnekuva monitoimiareenasta. Kuva: PES-Arkkitehdit4.7.202618:30
Lue artikkelin tiivistelmä- Artikkelin mukaan lobbaus ja gryndaaminen ovat pahamaineestaan huolimatta laillisia ja voivat hyödyttää päätöksentekoa ja taloutta.
Tiivistelmä on Rengin, Viestimedian oman tekoälyavustajan, tekemä ja ihmisen tarkistama.Suomessa on kaksi pahamaineista ammattikuntaa ylitse muiden: lobbarit ja grynderit. Pahimpia kaikista ovat tietysti grynderihankkeiden lobbarit.
Lobbaamisella tarkoitetaan järjestelmällisistä vaikuttamista päätöksentekoon viranhaltija- tai poliitikkotasolla. Usein nämä kulkevat käsi kädessä, sillä merkittävimmät päätökset syntyvät virkamiesvalmistelun pohjalta poliitikkojen päätöksillä.
Suomeksi kyse on edunvalvonnasta, joka ei jostain syystä kuulosta lainkaan yhtä epäilyttävältä kuin vierasperäinen termi lobbaus.
Gryndaaminen voidaan suomentaa vaikkapa rakennuttamiseksi. Siinä toimija ostaa tontin, rakentaa sen ja myy tuotoksen eteenpäin esimerkiksi asuntoina tai toimistoina. Tähän pätee sama mielikuva kuin lobbaamiseen. Rakennuttaminen on ok, gryndaaminen haisee.
On totta, että kaikki lobbaus- ja grynderihankkeet eivät kestä päivänvaloa nykyisin eettisyyskriteerein. Ylilyöntejä ja kyseenalaisia toimintatapoja on suurten panosten bisneksissä tapahtunut ja tapahtuu.
Termit ovat silti kovin saastuneita siihen nähden, että kyse on oikein toteutettuna laillisesta toiminnasta.
Päätökset ovat useimmiten sitä parempia, mitä perusteellisemmat tiedot päättäjillä on. Siihen tarvitaan lobbaamista. Rakennusalan lama puolestaan on tehnyt näkyväksi gryndaamisen merkityksen. Kun hankkeet seisovat, talouden sijaan kasvaa työttömyys.
Kun hankkeet seisovat, talouden sijaan kasvaa työttömyys.
Hyvä huono esimerkki lobbaamisesta on Garden Helsinki-monitoimiareenahanke. Ehdolliseen valtiontukeen liittyvä päätöksentekoprosessi vaikuttamispyrkimyksineen on herättänyt perusteltuja kysymyksiä henkilö- ja puoluesuhteiden roolista. Merkitystä ei ole vain sillä, miten asiat ovat, vaan miltä ne näyttävät.
Lobbaamisen läpinäkyvyyttä on pyritty lisäämään Valtiontalouden tarkastusviraston ylläpitämällä avoimuusrekisterillä. Rekisteriin ilmoitetaan eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvasta vaikuttamistoiminnasta. Velvoite ei koske yksityishenkilöitä, eikä järjestäytymättömän kansalaisyhteiskunnan toimintaa.
Aukoton tämäkään järjestelmä ei ole. Gardenin hallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori on myöntänyt hankkeeseen liittyviä tapaamisia jääneen ilmoittamatta rekisteriin.
Vaikuttamistoiminta kiihtyy vaalien lähestyessä. Intressiryhmät pyrkivät lobbaamaan ehdokkaita, jotka puolestaan haluavat vaikuttaa äänestäjiin. Vaalien jälkeen puolueet kosiskelevat tulevaa pääministeriä päästääkseen hallitukseen. Etujärjestöt ramppaavat vastavalitun eduskunnan valiokunnissa.
Vaikuttamistoiminta kiihtyy vaalien lähestyessä.
Gryndaamisen kiihtymistä voidaan ennusteiden mukaan joutua odottamaan kauemmin. Talouskasvun on julistettu alkaneen, mutta rakennusala potee hiljaiseloa. Merkittävät rakennushankkeet, gryndaukset, edellyttävät toisinaan lobbaamista.
Gryndaamista ja lobbaamista voi toteuttaa eettisesti kyseenalaisesti tai kestävästi. Kummankaan ammattikunnan edustajia ei ole syytä julistaa lähtökohtaisesti persona non grataksi.
Päinvastoin, lobbarit ja grynderit ovat kunniakansalaisia, jotka osaltaan pitävät Suomen talouden pyörimässä.
Kirjoittaja on MT:n vastaava päätoimittaja.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
