Finanssiala tuskailee pankkisääntelyn kanssa
HÄMEENLINNA (MT)
Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen pankkiala on kokenut ”sääntelyvyöryn”, sanoo Finanssialan keskusliiton (FK) pääekonomisti Veli-Matti Mattila.
Liitto laskee, että pelkästään vakavaraisuussääntelyn osalta erilaista sääntelyä, mukaan lukien direktiivejä, EU-komission asetuksia ja Euroopan pankkivalvojan ohjeita, on yhteensä noin 4 000 sivua. Vakuutusalaa koskevia säädöksiä (Solvienssi II) on puolestaan noin 3 000 sivua.
Säätely on Mattilan mukaan pakottanut pankkeja sopeuttamaan toimintaansa. Niiltä vaaditaan entistä enemmän pääomia suhteessa annettuihin lainoihin, ja maksuvalmiutta on pitänyt parantaa puskureilla.
Omia varoja on nykyään oltava karkeasti arvioiden noin kaksinkertaisesti aiempaa verrattuna suhteessa riskeihin, joita on kirjattu taseisiin, Mattila totesi FK:n talousseminaarissa torstaina.
Kaikki eivät ole pysyneet mukana. Pieniä pankkeja on lopettanut tai sulautunut toisiin.
Suomessa esimerkiksi Itella, FIM ja Tapiola ovat vetäytyneet alalta.
Säätelystä syntyvä lasku lankeaa pankeille, jotka ovat puolestaan siirtäneet sitä eteenpäin. Henkilöstövähennykset, osakeannit, lainamarginaalien leveneminen ja riskirahoituksen väheneminen ovat seurauksia, luettelee Mattila.
Myös Venäjä-pakotteet ja harmaan talouden torjunta lisäävät pankkien kuluja. Pankeilla on vaikeuksia selvittää ulkomailla toimivien yritysten taustoja ja lainakelpoisuutta. Varsinkin Venäjän-kaupassa taustojen selvittäminen vie aikaa.
Pankit ovat kääntäneet rahoitushanoja pienemmälle. Jos rahaa on saanut, pankit perivät entistä enemmän kuluja. Lainamarginaalit ovat nousseet vuoden 2008 jälkeen, laskee Mattila.
”Pienten luottojen marginaalit ovat nousseet keskimäärin 1–1,5 prosenttiyksiköllä. Yrityslainapuolella nousu on ollut noin prosenttiyksikön.”
Suomalaisten pankkien yrityslainakanta on pysynyt kasvu-uralla talouskriisistä huolimatta. Monissa EU-maissa, kuten Espanjassa tai Irlannissa, lainakannat ovat romahtaneet, kun lainoja on siirretty roskapankkeihin ja uusien lainojen myöntäminen on tyrehtynyt.
Luottojen saatavuus ei ole ollut talouskasvun pullonkaula Suomessa, sanoo OP-ryhmän pääjohtaja, FK:n puheenjohtaja Reijo Karhinen. Yritysluottokanta on kasvanut 23 prosenttia vuodesta 2008 vuoteen 2014. Samassa ajassa investoinnit ovat vähentyneet 19 prosenttia.
”Valtaosa yritysluottohakemuksista hyväksytään”, hän toteaa.
Hän mainitsee, että Euroopassa kisataan hyvistä yritysasiakkaista. Parhaan luokituksen yrityksille suorastaan työnnetään rahaa ja hyvin alhaisella marginaalilla.
Karhinen ihmettelee edelleen väitteitä yritysten rahoitusvaikeuksista. Hän sanoo, että esimerkiksi uutta siemen- ja riskirahoitusta on Suomessa taas tarjolla uusille yrityksille noin 0,065 prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomi on Euroopan riskirahoitusmarkkinoiden kärkimaita.
”Suomessa ei ole koskaan aiemmin ollut näin paljon rahaa tarjolla.”
JANNE IMPIÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
