Kriisipalveluihin otetaan yhteyttä yhä vakavammissa tilanteissa – erityisesti naisten itsemurhat ovat yleistyneet viime vuosina
"Huoli on toki itsetuhoisista ja heidän läheisistään, mutta myös ammattilaiset ovat äärimmäisen tiukoilla, kun ei ole paikkaa, mihin ohjata akuutissa vaarassa olevia”, sanoo Mieli ry:n Marena Kukkonen.
Mieli ry:n kriisipuhelimeen ja auttaviin keskustelupalveluihin yhteyttä ottavien tilanteet ovat aiempaa vakavampia. Kuvituskuva. Kuva: LEHTIKUVA / Emmi KorhonenMieli ry:n kriisipuhelimeen ja auttaviin keskustelupalveluihin yhteyttä ottavien tilanteet ovat aiempaa vakavampia, kertoo Mieli ry tiedotteessa.
Mieli ry:n kriisipuhelimesta ja Solmussa-chatista sekä Sekasin-chatista on otettu tänä vuonna myös aikaisempaa enemmän yhteyttä hätäkeskukseen. Tämä tarkoittaa, että yhä useamman yhteydenottajan itsetuhoisuus on ollut akuuttia, ja tilanteet ovat jo hyvin vakavia.
Mieli ry:n kriisikeskuksen johtaja Sanna Vesikansa pitää tilannetta huolestuttavana. Hänen mukaansa itsemurhien ehkäisyyn täytyy kohdentaa konkreettisia resursseja, ja sen tulee näkyä hallitusohjelman lisäksi kuntien hyvinvointiohjelmissa.
"Hyvinvointialueilla on vastuu järjestää riittävä hoito itsetuhoisille”, Vesikansa sanoo tiedotteessa.
"Jokaisen terveydenhuollon ammattilaisen tulisi saada koulutusta itsemurhien ehkäisyyn ja itsetuhoisuuden puheeksiottoon.”
Psykiatristen sairaalapaikkojen määrä on vähentynyt 41 prosenttia viiden viime vuoden aikana.
Mieli ry:n Itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikön Marena Kukkosen mukaan yhtenä haasteena itsetuhoisuuden hoitamisessa on se, ettei jatkohoitoa ole tarjolla riittävästi, vaikka hoito etenisikin asianmukaisesti.
Psykiatristen sairaalapaikkojen määrä on tiedotteen mukaan vähentynyt 41 prosenttia viiden viime vuoden aikana, eikä avohoitoa ole vastaavassa määrin lisätty.
"Huoli on toki itsetuhoisista ja heidän läheisistään, mutta myös ammattilaiset ovat äärimmäisen tiukoilla, kun ei ole paikkaa, mihin ohjata akuutissa vaarassa olevia”, Kukkonen kertoo tiedotteessa.
Apua hakevia itsetuhoisia ohjataan palveluista kotiin muun muassa lääkkeiden turvin.
Itsemurhien määrä on puolittunut 1990-luvun lama-ajan jälkeen, mutta hyvä kehitys uhkaa seisahtua lisääntyneen kuormittuneisuuden ja palvelujen ruuhkautumisen vuoksi, kerrotaan tiedotteessa. Viime vuosina erityisesti naisten itsemurhat ovat yleistyneet.
Suomessa kuolee itsemurhaan yli 700 ihmisä vuodessa, mikä on eniten Pohjoismaissa ja myös EU:n kärkeä.
Vuonna 2021 itsemurhaan kuoli Suomessa 747 ihmistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n alustavien tietojen mukaan itsemurhakuolemien kokonaismäärä on pysynyt vastaavalla tasolla myös vuonna 2022.
Suomessa kuolee vuodessa itsemurhiin enemmän ihmisiä kuin missään muussa Pohjoismaassa ja EU:n tasollakin Suomi on tilastojen yläpäässä.
Tämän viikon sunnuntaina vietetään kansainvälistä itsemurhien ennaltaehkäisyn päivää, jota on vietetty vuodesta 2003 lähtien. Päivän tavoitteena on muun muassa lisätä tietämystä itsemurhista ja niiden ehkäisystä sekä vähentää itsemurhiin liittyvää stigmaa.
Apua vaikeassa tilanteessa antaa Suomessa esimerkiksi Mieli ry:n kriisipuhelin, jonka suomenkielinen linja on auki vuorokauden ympäri numerossa 09 2525 0111. Kriisipuhelin tarjoaa keskusteluapua myös ruotsiksi, englanniksi, arabiaksi, venäjäksi ja ukrainaksi. Kielilinjat ovat auki 20 tuntia viikossa. Verkossa keskusteluapua puolestaan tarjoavat Solmussa-chat ja nuorille suunnattu Sekasin-chat.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat



