Osuuskunnat avuksi julkisissa palveluissa
Osuuskunnat tuottavat menestyksekkäästi yleishyödyllisiä palveluja useissa maissa, Pellervo-Seuran julkaisema raportti kertoo. Raportin mukaan asiasta tarvitaan kiireesti keskustelua myös Suomessa.
”Suomi on maailmalla tunnettu osuuskuntamaa, mutta ei tässä vertailussa pärjää pioneerimaille”, raportin toimittanut Anne Bland sanoo.
”Osuuskuntamallia on kyllä Suomessakin mietitty sosiaali- ja terveyspalveluissa, mutta tekoja on toistaiseksi vähän”, harmittelee Pellervon toimitusjohtaja Sami Karhu. Hän toivoo, että raportti vauhdittaa ajatusten muuttamista teoiksi.
Raportin mukaan osuuskunnat ja yhteiskunnalliset yritykset voivat olla erinomainen ratkaisu kotimaisin voimin tuotettavissa julkisissa palveluissa. Ne laajentavat kunnan palveluntuottajareserviä ja estävät markkinan monopolisoitumisen.
”Näiden yritysten voitto jää hyödyttämään paikallistaloutta, eikä valu ulkomaisten suuryritysten sijoittajille tai veroparatiisisaarille”, Bland muistuttaa.
Raportti kertoo kokemuksia Suomen lisäksi Ruotsista, Britanniasta, Espanjasta ja Italiasta. Kirjoittajina ovat Anne Bland, Jonathan Bland ja Coop Finlandin puheenjohtaja Pekka Pättiniemi.
Pättiniemi perää lisää neuvontaa osuuskuntien perustamiseksi. Vaikeuksia aiheuttavat rahoituksen hankkiminen ja osuuskuntien keskinäisen yhteistoiminnan vähäisyys.
Muissa maissa tärkeää tukea ovat antaneet perinteiset osuuskunnat. Bland toivoo, että myös Suomessa suuret kuluttajaosuuskunnat panostaisivat uusiin osuuskuntiin.
Osuuskunnat julkisten palvelujen tuottamisessa – kokemuksia viidestä eurooppalaisesta maasta -raportti on tilattavissa sekä ladattavissa verkkosivulta www.pellervo.fi. Aihetta käsittelee myös joulukuun Osuustoiminta-lehti.
”Meneillään on murros, jossa rahaa ei enää ole, mutta pitäisi edelleen voida tuottaa palveluita. Siksi ei pitäisi ylenkatsoa mitään toimintamallia”, Bland sanoo OT-lehdessä.
Osuustoiminnallisia sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan yrityksiä oli neljä vuotta sitten 85. Kaikkiaan yhteiskunnallisia osuuskuntia on lähes 6 500, kun mukaan luetaan vesi-, työ-, kylä-, kaupunginosa- ja kulttuuriosuuskunnat.
EU-komissio on aloittanut Social Business Initiative -ohjelman, joka tukee yhteiskunnallisten yritysten kehittymistä.
HEIKKI VUORELA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
