EU pyytää Lähi-idän ja Afrikan maita keskeyttämään lennot Valko-Venäjälle – maahantulijoiden virta unionin ulkorajalle halutaan padota

Puolan ja Valko-Venäjän rajalle on kerääntynyt jopa tuhansia ihmisiä. LEHTIKUVA/AFP 

Euroopan unioni vetoaa yli tusinaan Lähi-idän ja Afrikan maahan, jotta nämä keskeyttäisivät lennot Valko-Venäjälle.

Tavoitteena on padota maahantulijoiden virtaa unionin ulkorajalle Valko-Venäjän kautta.

EU on jo saanut Irakin keskeyttämään lennot Bagdadista Minskiin. Vastaava toive on esitetty muun muassa Egyptille, Jordanialle, Libanonille, Pakistanille ja Turkille.

Lisäksi EU tarkkailee 20:ta muutakin maata, joista maahantulijoita saatetaan lennättää Valko-Venäjälle.

EU:ssa keskustellaan myös siitä, miten Valko-Venäjän toimintaan osallistuvia lentoyhtiöitä voitaisiin sanktioida.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin mukaan Valko-Venäjän harjoittama siirtolaisten käyttäminen hyväksi hybrihyökkäyksessä on äärimmäisen halveksittavaa.

"EU ei hyväksy minkäänlaisia yrityksiä käyttää siirtolaisia hyväksi. EU:n jäsenvaltioilla on takanaan täysi solidaarisuutemme. Jäsenvaltioiden rajat ovat EU:n rajoja", Michel kirjoitti Twitterissä tiistaina.

Jo aikaisemmin Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki sanoi kriisin Puolan ja Valko-Venäjän rajalla uhkaavan koko EU:n turvallisuutta.

Puolan rajalle on kertynyt tuhansia ihmisiä, joita Valko-Venäjän hallinto EU:n mielestä usuttaa ylittämään rajan.

Puola sanoi maanantaina torjuneensa satojen ihmisten yrityksen ylittää raja laittomasti.

"Puolan rajan sulkeminen on kansallinen intressimme. Mutta vaakalaudalla on koko EU:n vakaus ja turvallisuus", Morawiecki sanoi Twitterissä.

Morawiecki syytti Valko-Venäjän johtajaa Aljaksandr Lukashenkaa hybridihyökkäyksestä.

"Meitä ei pelotella. Me puolustamme rauhaa Euroopassa yhdessä Nato- ja EU-kumppaniemme kanssa."

Valko-Venäjän ulkoministeriö taas kehotti Puolaa olemaan kärjistämättä tilannetta.

"Haluamme varoittaa Puolaa etukäteen, jotteivät he ryhdy mihinkään provokaatioihin Valko-Venäjän tasavaltaa vastaan oikeuttaakseen laitonta voimankäyttöä heikossa asemassa olevia aseettomia ihmisiä kohtaan, joiden joukossa on paljon lapsia ja naisia", ulkoministeriö sanoi.

Suomen ulkoministerin Pekka Haaviston (vihr.) mukaan Valko-Venäjän toiminta on täysin tuomittavaa eikä se voi työntää poliisi- ja sotilasvoimin rajojensa ylitse pakolaisia, jos se tuo heitä itse alueellensa.

Valko-Venäjää vastaan on Haaviston mukaan valmisteilla viides sanktiopaketti, joka kohdistuu myös kauttakulun mahdollistaviin ja ihmiskauppaa tekeviin tahoihin.

Lisäksi EU:n pitää Haaviston mukaan neuvotella diplomaattisesti niiden maiden kanssa, jotka tarjoavat reitin ihmisten kuljettamiseen.

Haaviston mukaan Suomi voisi tarvittaessa sulkea rajansa nykyisen lainsäädännön nojalla, jos sitä kohtaisi vastaava tilanne kuin parhaillaan on meneillään Valko-Venäjän ja EU-maiden rajoilla.

Puolan hallituksen mukaan maiden välisen rajan läheisyyteen on saapunut 3 000–4 000 ihmistä, suurin osa heistä Lähi-idästä. Valko-Venäjän hallinnon mukaan siirtolaiset ovat Valko-Venäjällä laillisesti.

Monet Puolaan pyrkineet ovat kertoneet, että Valko-Venäjän viranomaiset pakottivat heidät ylittämään rajan ja sitten Puolan viranomaiset työnsivät heidät takaisin Valko-Venäjän alueelle.

EU on tulkinnut Valko-Venäjän toimet kostoksi siitä, että EU on asettanut pakotteita Lukashenkan hallinnolle maan opposition raa'asta kohtelusta.

Venäjän presidentti Vladimir Putin keskusteli tänään liittolaisensa, Valko-Venäjän johtajan Aljaksandr Lukashenkan kanssa tilanteesta Puolan ja Valko-Venäjän rajalla. Kremlin mukaan johtajat vaihtoivat mielipiteitä pakolaistilanteesta.

EU syyttää Valko-Venäjää hybridioperaatiosta, jossa se kuljettaa ihmisiä muista maista alueelleen ja ohjaa nämä EU:n alueelle.

Valko-Venäjä on kiistänyt syytökset ja väittää Puolan laiminlyövän humanitaarisia velvoitteitaan estäessään tulijoiden maahanpääsyn.

Valko-Venäjän mukaan Putin ja Lukashenka ovat erityisen huolissaan Puolan asevoimien joukoista rajalla.

Helsingin Sanomien haastattelema presidentti Sauli Niinistö arvioi Puolan ja Valko-Venäjän rajan kuumentuneita tapahtumia.

"Olen miettinyt sitä dilemmaa, jonka liberaali demokratia tällä hetkellä kohtaa. Se on se, että olemme tavallaan menettäneet kyvyn olla kova – mikä on tietysti hyvä – mutta olemme menettäneet myös kyvyn olla kova kovaa vastaan. Silloin juuri tämän tapainen toiminta, mitä Puolan rajalla tapahtuu, oikein kulminoituu", presidentti sanoi lehdelle.