70-vuotias Professori Matti Kärkkäinen helpottaisi metsätilan myyntiä
Professori Matti Kärkkäinen ennustaa, että hallituksen metsänomistajille lupaama sukupolvenvaihdosten helpottaminen ei johda toivottuun tulokseen. Parempaan tulokseen pääsisi hänen mukaansa metsätilojen myyntiä helpottamalla.
”Sukupolvenvaihdosten helpottaminen ei käännä metsätilojen kokoa kasvuun. Aktiivisuuskaan ei lisäänny, jos metsätila päätyy maanviljelijän kaupunkilaistuneelle maisteripojalle, joka ei sitä halua”, hän toteaa.
Kärkkäinen nostaa ongelmaksi myyntivoiton verotuksen, jota voi kiertää myymällä tilan perillisille.
”Jos kaikki ostajat olisivat samassa asemassa, vanheneva viljelijä voisi myydä metsän haluttoman maisteripoikansa sijaan naapurin metsurille. Se kasvattaisi tilakokoa ja pitäisi metsät käytössä.”
Metsätilojen kauppaa jarruttaa myös maaomistuksen perinne. Maata ei myydä, vaan sitä ostetaan.
Suvun ja perinteiden paine on niin kova, että uudet omistajat pitävät metsät hallussaan, vaikka eivät osaa tai halua tehdä niille mitään.
Kärkkäinen aloitti metsätilojen oston vuonna 1973. Nyt hänellä on metsää noin 1300 hehtaaria. Uusia tiloja mies ostaa, jos ne rajoittuvat omiin metsiin.
”Metsää kannattaa ostaa rajalta. Silloin tilakoko kasvaa ja siitä saa mittakaavahyötyjä.”
Kärkkäisen vinkit metsän ostoon ovat yksinkertaiset. Kannattaa välttää metsiä, joissa on virkistysarvoja eli rantoja sekä pieniä, kaupunkien lähellä sijaitsevia palstoja.
Myös heikkotuottoisia palstoja ja suometsiä kannattaa välttää. Hyvät metsätiet ja kunnossa olevat ojitukset tuovat vastaavasti plussaa.
”Metsän hintaa on aina pidetty korkeana, mutta myöhemmin on nähty, että hinta olikin ihan kohtuullinen.”
Metsätalouden kannattavuus on moniin sijoituksiin nähden heikko. Oikein hyvällä metsänhoidolla voi päästä viiden prosentin tuottoon.
”Itse arvostan metsän tasaista tulovirtaa tuottoprosenttia enemmän. Minulle metsät ovat tapa harjoittaa ammattitaitoani, joten metsiin sijoitetun pääoman sijoittaminen toisin ei ole vaihtoehto.”
Metsän tuoton parantamiseen on yksinkertainen keino: hyvä metsänhoito. Kun taimikot ja nuoret metsät pidetään kunnossa, metsien tuotto nousee nopeasti.
”Metsätalouden menojen osuus on vain 15 prosenttia tuloista. Siksi menoja ei pidä pelätä, jos panostuksen lisäys kasvattaa tuloja selvästi enemmän.”
Hyvään metsänhoitoon panostava Kärkkäinen suhtautuu varauksin esimerkiksi jatkuvaan kasvatukseen. Hän myöntää, että pelkillä yläharvennuksilla voi parantaa metsätalouden tulosta joksikin aikaa, mutta ennen pitkää edessä saattaa odottaa vajaaksi hakattu ja heikosti uudistuva metsä.
Metsän uudistamisessa suureksi ongelmaksi ovat nousseet hirvet. Niiden pelossa metsänomistajat eivät uskalla käyttää muita puita kuin kuusta metsän viljelyyn.
”Tässä pelataan yhden kortin varassa. Lahojen metsien uudistaminen kuuselle on järjetöntä.”
Kärkkäinen perää täydellistä muutosta hirvipolitiikkaan. Valta pitää palauttaa maanomistajille.
”Hirvikanta pitäisi pudottaa neljännekseen, eli noin 20 000 kappaleeseen. Siitä riittäisi vielä metsästettävää.”
Kärkkäinen on kirjoittanut eläkkeellä tietokirjoja. Syntymäpäivänään hän on matkoilla.
Jarmo Palokallio
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
