Talous koheni, energia kallistui ja pörssi jarrutti vuonna 2021

Vienti vetää tänä vuonna ja vaihtotase nousee plussalle. Kuva: Sanne Katainen

Kuva: Timo Filpus

Talouden kasvu jatkui vuonna 2021 vakaasti ja bruttokansantuote ylitti syksyllä toissa vuoden huipun. Talouden tutkimuslaitosten ennustukset tämän vuoden kasvuksi ovat 3,5 prosentin paikkeilla.

Osa kasvusta perustuu vertailukohdan mataliin lukuihin, sillä vuonna 2020 korona veti talouden miinuksen puolelle.

Loppuvuodesta kasvu hidastui hieman uudelleen voimistuneen koronan ja sen omikron-muunnoksen vuoksi. Kuitenkin koronan vaikutukset talouteen ovat vähentymässä.

Talouden kasvu perustuu erityisesti kotimaan kulutuksen kasvuun. Myös teollisuuden vienti on vetänyt, mutta tärkeä palvelujen vienti on edelleen jäljessä koronaa edeltävästä ajasta. Alkuvuonna teollisuuden tilaukset kasvoivat liki 30 prosenttia.

Suomen vaihtotase on noussut ylijäämäiseksi tänä vuonna.

Työllisyysaste putosi viime vuonna alle 70 prosentin, mutta on nyt noussut lähelle 73 prosenttia. Työttömyys supistuu alle 7 prosenttiin työvoimasta.

Keskuspankit ovat jatkaneet elvyttämistä vauhdikkaasti. Joulukuussa Euroopan keskuspankki päätti vähentää arvopaperiostojaan 80 miljardista eurosta kuukaudessa 20 miljardiin lokakuussa 2022 eli samaksi kuin ennen korona-aikaa.

Erityisesti energian kallistuminen on nostanut inflaatiota ja se nousi loppuvuodesta liki 4 prosenttiin. Nousun odotetaan laantuvan ensi vuonna.

Asuntovelallisille tärkeät korot Euroopassa ovat pysyneet liki nollassa. EKP pitää ohjauskoron nostoa ensi vuoden aikana epätodennäköisenä.

Euro heikentyi erityisesti Yhdysvaltojen dollaria vastaan loppuvuonna, jolloin euron kurssi oli noin 1,12 dollaria. Euro heikentyi myös Ruotsin kruunua vastaan, euron kurssi oli runsaat kymmenen kruunua.

Energian hinta kallistui vuoden aikana rajusti. Raakaöljyn hinta nousi koronauhan vähentymisen vuoksi ja saavutti jo 80 dollarin rajan tynnyriltä oltuaan 25 dollarissa vuoden 2020 keväällä. Aivan loppuvuodesta öljyn hinta lähti laskuun. Kevyen polttoöljyn talvilaatu maksoi joulun jälkeen 1,13 euroa litralta.

Sähkön hinta nousi loppuvuodesta rajusti, pörssisähkön hinta nousi jopa yli euroon kilowattitunnilta.

Sähkön hinta nousi osittain sen vuoksi, että maakaasusta tuli kylmyyden, varastojen vähentymisen ja tuotannon niukkuuden vuoksi pulaa. Tuottajat siirtyivät kivihiilen käyttöön. Päästöoikeuden hinta nousi rajusti alkuvuoden 30 eurosta 88 euroon hiilidioksiditonnilta ennen kuin alentui 75 euroon.

Sähkön hintaan vaikutti myös kuivuus Pohjoismaissa, Norjan vesialtaat eivät täyttyneet normaalivuosien tapaan, mikä nostaa vesisähkön hintaa.

Tuulivoimaa rakennetaan Suomeen runsaasti, maassa on jo noin tuhat tuulivoimalaa ja tuulen osuus sähköstä lähenee 10 prosenttia. Maatuulivoima on tutkimusten mukaan halvin sähköntuotantomuoto.

Marraskuussa OX2, Kymppivoima, Oulun Energia ja Kuopion Energia kertoivat rakentavansa 1,3 terawattituntia tuottavan Suomen suurimman tuulisähköalueen Lestijärvelle.

Olkiluodon kolmas reaktori käynnistyi joulukuussa Eurojoella. 1600 megawatin voimala tuottaa täysillä toimiessaan 14 prosenttia Suomen sähköntuotannosta.

Helsingin pörssin pääindeksi nousi kaikkien aikojen ennätykseen syyskuun alussa, vuoden alusta nousua kertyi noin 25 prosenttia.

Vuoden lopussa pörssi on edelleen 20 prosenttia tammikuun alkua korkeammalla.

Vuoden aikana päälistan suurin nousija on ollut Nurminen Logistics, 380 prosenttia, ja laskija Sotkamo Silver, 52 prosenttia.