Kun Herkkumaan kurkku on saksalainen, punaisen tuvan lipputanko on tyhjä

Jos Herkkumaan tuote ei ole Suomesta, etikettikuvan lipputanko on tyhjä. Kuva: Ruutukaappaus herkkumaa.fi

Hämeenlinnalaisen säilykevalmistajan Herkkumaan logossa loistaa suomalainen idylli: Punainen tupa, luhtiaitta, järvimaisema ja Suomen lippu salossa.

"Totta kai kotimaisuus on meille tärkeää. Niin paljon raaka-ainetta ostetaan kotimaasta kuin mahdollista", vakuuttaa toimitusjohtaja Atte Rekola.

100 prosentin kotimaisuuteen ei kuitenkaan päästä. Kaupan ja teollisuuden sopimukset edellyttävät toimitusvarmuutta, jota paikkaa kumppanivalmistaja Etelä-Saksassa Baijerissa.

Suomen kesä saattaa olla oikukas, 14 viikon mittainen kurkun satokausi saattaakin sateiden vuoksi lyhentyä 10-viikkoiseksi, Rekola antaa esimerkin toimitusvarmuutta heikentävistä tekijöistä. Punajuuren kohdalla on enemmän pelivaraa, siksi kaikki Herkkumaan punajuurisäilykkeet ovatkin kotimaisia.

Myös valmistustekniikka voi asettaa rajoitteita: Esimerkiksi kurkun siivuttaminen pitkittäin ei tällä haavaa onnistu Hämeenlinnassa.

Herkkumaa pyrkii viestimään kotimaisuudesta avoimesti. Alkuperämaa kerrotaan tekstissä, ja lisäksi ulkomaisten tuotteiden kohdalla logon lipputanko on tyhjä.

"En keksi parempaa keinoa viestiä. Keskustelen hyvin avoimesti kotimaisuusasioista. Oma filosofiani on, ettei salata mitään."

Rekolan mukaan Herkkumaan kurkkujen laatu on sama Saksassa ja Suomessa. Viljelyssä ovat samat lajikkeet, tehtaiden laatuvaatimukset vastaavat myös toisiaan.

"Mahdollisimman nopeasti pannaan kurkku purkkiin, kun se pellolta poimitaan. Myös maanviljelijöiden kanssa Suomessa käydään avoimesti keskustelua."

Herkkumaa vie tuotteitaan myös ulkomaille. Sama brändi on käytössä vientimarkkinoillakin. Herkkumaan onneksi Venäjän kauppapakotteet eivät ulotu vihannessälykkeisiin. Yrityksen vienti Venäjälle kasvoi viime vuonna 40 prosenttia.