Kansainvälinen ruokakriisi on nyt maailman johtajien murheenkryyni ‒ Venäjän valheellinen viesti leviää Afrikassa, joka ei voi odottaa Ukrainan sodan loppumista
Vakavasta ruokapulasta kärsii 323 miljoonaa ihmistä.G7, Davosin huippukokous ja EU-maiden johtajien huippukokous. Kaikissa näissä maailman johtajien kokouksissa ruokaturvallisuus on äskettäin ollut asialistalla tärkeänä ja kiireellisenä.
Ruuasta puhutaan nyt maailmanpolitiikan kaikkein korkeimmalla tasolla.
Syynä on kansainvälinen ruokakriisi, joka on laajentunut koronan aikana.
Vakavasta ruokapulasta kärsivien määrä kaksinkertaistui kahdessa vuodessa koko maailmassa 276 miljoonaan ihmiseen, YK:n alainen Maailman ruokaohjelma WFP arvioi.
"Luku on noussut Ukrainan sodan alkamisen jälkeen 323 miljoonaan ihmiseen”, WFP:n Pohjoismaiden johtaja Anne Poulsen kertoo sähköpostilla.
Ruokakriisi kiteytyykin tällä hetkellä Ukrainaan. Venäjä on estänyt Ukrainan ruuan viennin Mustanmeren kautta ja sota on paljastanut maailman ruokaturvan heikkouden.
Esimerkiksi Afrikan maat tarvitsevat viljaa Ukrainasta, tai jostain muualta, hyvin pian. Akuutti nälänhätä uhkaa kymmeniä miljoonia ihmisiä.
Hätä näkyy Afrikan politiikassa.
Toukokuun viimeisinä päivinä Afrikan ja Euroopan unionit sopivat yhteisestä viestistä: Venäjä kantaa yksin vastuun ruuan markkinoiden tyrehtymisestä, eikä syy ole lännen Venäjälle asettamissa pakotteissa, verkkolehti Euractiv kirjoittaa.
Se oli ennen Afrikan unionin puheenjohtajan Macky Sallin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin tapaamista kesäkuun alussa.
Vierailun jälkeen Sall pyysi EU:a poistamaan sanktiot vehnältä ja lannoitteilta.
”Putin on ilmaissut halun toimia välittäjänä Ukrainan viljan viennissä”, Sall twiittasi tapaamisen jälkeen.
EU tai Yhdysvallat eivät ole kieltäneet vehnän tuontia Venäjältä. Siksi Sallin katsottiin livenneen muutamaa päivää aikaisemmasta yhteisestä linjasta EU:n kanssa ja myötäilleen Putinin kantoja.
Politico-lehden mukaan Sall kertoi jo aiemmin, että Venäjän väite läntisten pakotteiden olevan ruokakriisin syynä, on alkanut levitä Afrikassa. Sallin linjan muutosta voi selittää, että Afrikan mailla ei ehkä ole varaa riskeerata Venäjän viljaa.
Venäjän vaikutusvallasta kertoo, että EU on pakotettu puolustautumaan.
”EU:lla ei ole pakotteita maataloussektorilla. Liikenteessä EU:n pakotteet eivät estä viljan vientiä Venäjältä”, Euroopan jäsenmaiden neuvoston puheenjohtaja Charles Michel kertoi YK:n turvallisuusneuvostolle Politicon mukaan.
Michel syytti Venäjän edustajaa valehtelijaksi.
Venäjän YK-suurlähettiläs Vassily Nebenzia marssi ulos turvallisuusneuvoston kokouksesta.
Sodan alkuvaiheessa harkittiin, että viljaa vietäisiin Ukrainasta rautateitse länteen, mutta kuljetuskapasiteetti ei riitä.
Käytännössä ainoa vaihtoehto saada vilja liikkeelle on avata Mustanmeren kuljetukset.
EU-maat etsivät keinoa siihen, mutta niitä on löytynyt vähän. Yksi ehdotus on YK:n ja Turkin välittämä neuvottelu.
Ajatus Naton ja EU:n turvaamista laivasaattueista tyrmättiin. Se voisi vetää ne mukaan sotaan.
EU:n huippukokouksessa päätettiin vauhdittaa solidaarisuuskaistoiksi kutsuttuja väyliä, jotka helpottaisivat ruuan vientiä Ukrainasta.
Ongelmia on myös muualla maailmassa.
Ukrainan sodan alettua 23 maata rajoitti ruuan vientiä turvatakseen oman kansan ravinnon, The Economist kirjoittaa.
Kuivuudesta on raportoitu esimerkiksi Aasiassa, Etelä-Amerikassa ja Yhdysvalloissa.
Ruoka-apua järjestävä WFP kohtaa työssään kolmen ongelman kierteen:
”Akuutista nälästä kärsivien määrä lisääntyy, humanitaarisen työn rahoitus laskee ja inflaatio lisää meidän kustannuksia”, Poulsen kertoo.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kehotti EU-johtajien kokouksessa jäsenmaita lisäämään ruuan tuotantoa.
Lue myös:
Maailma matkasi vauhdilla kohti ruokakriisiä jo ennen Ukrainan sotaa
Suomessa maailman viidenneksi paras ruokaturva – Muut Pohjoismaat tulevat perässä
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
