Devalvaatiota ei haikailla
Nordea-pankin pääekonomisti Aki Kangasharju ei kaipaa devalvaatiota. Sillä palautettiin markka-aikana Suomelle keskeisen teollisuuden kilpailukykyä.
”Nyt meidät pakotetaan hakemaan talouden uusiutumista”, Kangasharju kiittää.
Euroon liittyminen vei Suomelta mahdollisuuden devalvoida. Globalisaatio etenee ja vanhat rakenteet ja arvot muuttuvat.
Markka olisi Kangasharjun mukaan heikentynyt vain vähän, jos se yhä olisi valuuttana. Suomen vaihtotase on vahva vaikkakin nyt vähän miinuksella. Nokian mahtiaikoina 2007–2008 ylijäämä oli tukeva.
Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos arvioi Helsingin Sanomissa, että oma markka olisi heikentynyt kolmanneksen.
”Arvio on selvästi liian iso,” Kangasharju pohtii.
Pellervon Taloustutkimus PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm laskee Wahlroosin 30 prosentin devalvoitumisarvion olevan yläkantissa.
”Markka devalvoitui 30 prosenttia 1990-luvun alussa, mutta ihan yhtä vakava tilanne ei nyt ole. Silloin romahti Neuvostoliitto ja rahamarkkinat vapautuivat.”
Holm kehottaa katsomaan Ruotsiin. Siellä kruunun arvon annettiin laskea juuri oikeaan aikaan vuosina 2008 ja 2009.
Ruotsilla on pelietu ja he ovat taitavia. Nyt siellä höllätään taas. Suomi kilpailee Ruotsin kanssa. Heillä on kilpailuetu, jos kruunu heikkenee.
”Kauppa hävitään usein muutaman prosentin erolla”, Holm sanoo.
Holm haarukoi silti, että dollarin heikentyminen 1,20 euroon auttaisi miljardeilla Suomen taloutta. Kurssin alennus hyödyttäisi etenkin metsä- ja kaivosteollisuutta.
”Metsäteollisuudessamme on nyt uudistumisten kautta paljon potentiaalia”, ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä uskoo.
Malinen ei haikaile devalvaatiota. Markkaa ei ole ikävä. Euro poistaa valuuttariskiä, mikä helpottaa varsinkin pk-yrittäjien vientiä euroalueelle.
Devalvaatioilla ylläpidettiin Suomessa talouden rakenteita. Uudistusten puute iskee vieläkin kahta kautta, taantuman ja rakennemuutoksen.
Johtaja Seija Ilmakunnas Palkansaajien tutkimuslaitos PT:stä sanoo tulopolitiikan ja finanssipolitiikan korostuvan kilpailukyvyn säilyttämisessä.
Oma raha puuttuu, jolloin elinkeinoelämän uudistumiskyky nousee tärkeäksi kilpailukyvyn pysyttämisessä. Ongelma on, että innovaatioiden ketjussa on puutteita.
”Ketju ei toimi riittävän hyvin tutkimuksesta markkinoitaviksi tuotteiksi”, Ilmakunnas pohtii.
AIMO VAINIO
JUHANI VIITALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
