Suomalaistutkijoiden löytämät uudet eläinlajit herättävät huomiota maailmalla
Jättirotta, caramba-pistiäinen, huovuttaja ja varaani – Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijoiden löytämät tieteelle uudet eläinlajit herättävät kiinnostusta eri puolilla maailmaa.
Suurikokoinen Rattus detentus -rotta elää ainoastaan Papua-Uuden-Guinean syrjäisellä Manus-saarella. Lajin elintavoista tiedetään hyvin vähän. Laji esiintyy harvalukuisena saaren sademetsissä. Kuva: Valter Weijola / TYTieteelle tuntemattomia eläin- ja kasvilajeja löytyy erityisesti valtameristä ja lähellä päiväntasaajaa sijaitsevista sademetsistä. Tutkijat nimeävät joka vuosi noin 18 000 tieteelle uutta eliölajia.
Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijat tekevät töitä eri puolilla tropiikkia ja kuvaavat vuosittain jopa kymmeniä tieteelle uusia eläinlajeja. Useimmat niistä jäävät ilman sen suurempaa huomiota.
Papua Uuden Guinean syrjäisiltä saarilta löytyneet Rattus detentus -rotta ja Varanus semotus -varaani, sekä Perun Amazoniasta löytynyt Clistopyga caramba -pistiäinen ovat poikkeuksia.
Uuden rottalajin löytyminen valittiin alkuvuodesta yhdysvaltalaisessa Discover-lehdessä vuoden 2016 sadan parhaimman tiedeuutisen joukkoon. Pistiäislöytö nostettiin esiin lukuisten blogien lisäksi esimerkiksi The Daily Mail-lehden jutussa. Varaanista ja rotasta raportoitiin muun muassa Washington Postissa, The Guardianissa, The Telegraphissa ja El Mundossa.
Tieteelle uusien lajien löytäminen ja nimeämien ovat pitkiä prosesseja. Uusien lajilöytöjen takana saattaa olla esimerkiksi pitkiä tutkimusjaksoja maastossa, jolloin lajeja etsitään kaukana kotimaasta.
"Maastotöiden jälkeen alkaa muu tieteellinen työ, jonka aikana laji tutkitaan laboratoriossa, kuvataan, nimetään, luokitellaan ja julkaistaan kansainvälisissä tiedesarjoissa. Kovasta työstä huolimatta valtaosa uusista lajeista jää usein vain tiedeyhteisön tietoon", kertovat löydöt tehneet väitöskirjatutkija Valter Weijola ja eläintieteen dosentti Ilari E. Sääksjärvi Turun yliopistosta.
Usein uusien eläin- ja kasvilajien suosion takana ovat esimerkiksi uuden lajin erikoinen ulkonäkö, mielenkiintoinen käyttäytyminen tai merkityksellisyys ihmisen kannalta.
Erikoisia eläinlajeja löytyy myös Suomesta. Viime vuonna biodiversiteettiyksikön tutkijat Niclas Fritzén ja Sääksjärvi tutkivat suomalaista loispistiäislajia ja osoittivat sen huovuttavan hämähäkinseittiä huovutusneulaksi kehittyneen munanasettimensa avulla. Erikoinen eläinlöytö uutisoitiin esimerkiksi Science-tiedelehden ja BBC:n nettisivuilla sekä The Scientist- ja The Atlantic- lehdissä.
"On hienoa, että lajilöydöt herättävät kiinnostusta myös suuressa yleisössä. Se kiinnittää lukijoiden huomion siihen tosiasiaan, että tunnemme oman kotiplaneettamme vielä todella huonosti", Weijola ja Sääksjärvi sanovat.
He toivovat, että kiinnostus erikoisia lajilöytöjä kohtaan lisää ihmisten intoa suojella uhanalaisia ekosysteemejä ja niiden asukkaita. "Meille tutkijoille se on ehkä suurin toive pitkäkestoisen työpanoksen jälkeen, Weijola ja Sääksjärvi sanovat.
Trooppiset sademetsät peittävät noin 6 prosenttia maapallon maapinta-alasta, mutta niissä elää arviolta puolet maalla elävistä eliölajeista. Valtaosa näistä lajeista on vielä tieteelle tuntemattomia.
Turun yliopiston tutkijat tekevät aktiivisesti biodiversiteettiselvityksiä muun muassa Amazoniassa sekä Papua-Uuden-Guinean ja Ugandan sademetsissä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
