Turkistalous kohonnutyhdeksi talouden tukijalaksi

Italialaiset Federico Albarello ja Massimo Bessi tarkastivat torstaina Fawn light -ketun nahkoja ennen Saga Fursin huutokauppaa Vantaalla. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkisto

Turkistalous on kohonnut nopeasti yhdeksi Suomen kansantalouden tukijalaksi nahkojen arvon nopean nousun vuoksi.

Turkisten viennin ja välityksen ennustetaan tuovan tänä vuonna Suomeen nettovientituloina 500 miljoonaa euroa.

Turkisalan oman arvion mukaan se olisi jo ohittanut sahateollisuuden nettotulojen tuojana.

Alan vienti alkaa olla jo peräti saman suuruista kuin elektroniikkateollisuuden, Saga Fursin viestintäjohtaja Päivi Mononen-Mikkilä sanoo.

Tilastokeskuksen mukaan turkisten nettovienti oli viime vuonna 440 miljoonaa. Esimerkiksi maitotuotteiden nettovienti oli samaan aikaan 140 miljoonaa euroa ja saha- ja puutuotteiden 1 200 miljoonaa.

Alan tulot tulevat lähes kokonaan ulkomailta.

Nettotuloja lisää Saga Fursin huutokaupat Vantaalla. Sinne tuodaan ulkomailta runsaasti nahkoja, joiden välityspalkkiot jäävät Suomeen.

Alan merkitystä on nostanut nahkojen keskihinnan roima nousu neljän vuoden aikana. Esimerkiksi sinikettujen nahkoja myytiin syyskuussa peräti 225 euron keskihinnalla, kun nelisen vuotta sitten hinta jäi kolmannekseen.

Myös minkkien hinnat ovat nousseet, vaikka ne ovat selvästi kettuja halvempia. Minkeistä suurin osa tuotetaan Tanskassa ja Kiinassa.

Pellervon Taloustutkimus PTT:n syksyllä tekemässä tutkimuksessa turkisalan taloudellisesta merkityksestä todetaan, että turkisten ulkomaankauppa reagoi herkästi markkinoihin eli ala on varsin tuulinen.

Tuulisuudesta kertoo, että minkkien hinnat putosivat maanantaina Tanskassa huutokaupassa neljänneksen.

Turkistarhaus on keskittynyt nykyisin vahvasti Pohjanmaan rannikolle.

Viidessä kunnassa tuotetaan puolet turkiksista, suurimpina Uusikaarlepyy, Evijärvi ja Korsnäs.

Tilojen lukumäärä on vähentynyt ja koko kasvanut. 1980-luvulla tiloja oli viisituhatta, nyt runsaat 600.

Liikevaihdoltaan yli miljoonan euron yrityksiä on kymmenesosa kaikista turkistiloista, mutta ne vastaavat puolta koko alan liikevaihdosta.

Tilat ovat pääasiassa osakeyhtiöitä. Niiden liiketulos ylittää 30 prosenttia liikevaihdosta eli kannattavuus on ylivoimaisesti parempi kuin muiden suurten liikealojen Suomessa.

Tuotantoon sijoitetaan vuosittain kymmeniä miljoonia euroja.

Turkiskasvatusta on arvosteltu villieläinten tarhaamisesta pienissä häkeissä. Kasvatuksen lopettamisesta tehtiin kansalaisaloite eduskuntaan, mutta se ei saavuttanut laajaa suosiota siellä.

Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton Profurin mukaan turkiskasvatus on satavuotias perinteinen elinkeino. Eläimiä on sopeutettu sadan vuoden ajan häkkioloihin elämään suojassa.

Profur muistuttaa myös, että turkisten moniportainen arvoketju lähtee jo kalastuksesta. Hyöty viennistä jää pääasiassa maaseudulle ja työpaikkoihin, joita olisi erittäin vaikea korvata millään muulla.

Jos suomalainen tuotanto lopetettaisiin, kasvatus siirtyisi esimerkiksi Kiinaan, jossa olot ovat melko varmasti huonommat.

JOUKO KYYTSÖNEN

Avaa artikkelin PDF