Ulkomaalaisten työntekijöiden kiinnostus Suomea kohtaan hiipuu mutta opiskelijoiden kasvaa
Työperusteisen maahanmuuton kasvu on taittunut, vaikka luvut ovat yhä koronaa edeltävää aikaa korkeammat. Erityisesti rakennus- ja sote-alalle tulijoita on vähemmän. Samaan aikaan Suomi kiinnostaa entistä useampaa ulkomaalaista opiskelijaa.
Luonnonmarjanpoimijat ovat tänä vuonna ensimmäistä kertaa oleskelulupien piirissä. Kuva: Pekka FaliTyöperusteisen maahanmuuton kasvu on taittunut, mutta historiallisesti hakemuksia on edelleen enemmän kuin kuin koronaa edeltävinä vuosina. Suomeen muuttavia ulkomaalaisia opiskelijoita on entistä enemmän, tiedottaa Maahanmuuttovirasto Maahanmuutto Suomeen -katsauksen sisältämistä tiedoista. Tiedot koskevat tammi–syyskuuta.
Ensimmäisiä työperusteisia oleskelulupahakemuksia jätettiin tarkasteluaikana 12 498, joka on viisi prosenttia vähemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Eniten hakijoita oli Thaimaasta, Filippiineiltä, Intiasta, Kiinasta ja Vietnamista.
Luonnonmarjanpoimijat ovat tänä vuonna ensimmäistä kertaa oleskelulupien piirissä, mikä on nostanut thaimaalaisten ensimmäisten työperusteisten oleskelulupahakemusten määrää, Maahanmuuttovirasto tiedottaa.
Toisaalta esimerkiksi filippiiniläisten hakemusmäärä on laskenut kolmanneksella.
”Työntekijän oleskeluluvan hakemusmäärän laskun taustalla ovat todennäköisesti yleinen taloustilanne sekä sote- ja rakennusalan kansainvälisten rekrytointien väheneminen. Tämä näkyy erityisesti rakennustyöntekijöiden hakemuksissa”, kertoo tiedotteessa tietopalvelupäällikkö Arto Niemi.
Myös työperusteinen EU-kansalaisten maahanmuutto on laskussa. Tämän vuoden tammi–syyskuussa oli haettu 2 216 työn perusteella tehtävää EU-rekisteröintiä. Määrä on tippunut noin viidenneksellä viime vuodesta
”Rakennusalan tilanne vaikuttaa todennäköisesti myös tähän, laskua on esimerkiksi virolaisten EU-rekisteröinneissä”, kertoo Niemi.
Erityisasiantuntijat ovat jättäneet 978 oleskelulupahakemusta, mikä on 24 prosenttia viime vuotta vähemmän. Mikäli hakemusten määrä pysyy tasaisena, koko vuonna niitä jätetään Maahanmuuttoviraston mukaan noin 1 200. Tämä olisi alhaisin määrä viiteen vuoteen lukuun ottamatta vuotta 2020, jolloin koronapandemia laski hakemusmääriä.
”Erityisasiantuntijoiden hakemusmääriä laskee yleinen taloustilanne, kova globaali kilpailu kansainvälisistä osaajista ja Venäjän kansalaisten poikkeuksellisen matala hakemusmäärä. Venäläiset erityisasiantuntijat ovat jättäneet vain 54 hakemusta, samaan aikaan viime vuonna he olivat jättäneet 228 hakemusta”, kertoo Niemi.
”Työntekijän oleskeluluvan hakemusmäärän laskun taustalla ovat todennäköisesti yleinen taloustilanne sekä sote- ja rakennusalan kansainvälisten rekrytointien väheneminen.”
Suomi kiinnostaa ulkomaalaisia opiskelijoita. He ovat jättäneet 11 749 hakemusta, mikä on yhdeksän prosenttia viime vuoden tammi–syyskuuta enemmän. Suomeen opiskelemaan haetaan erityisesti Aasiasta. Suurimmat hakijamaat ovat Bangladesh, Nepal, Intia.
Viime vuonna työn tai opiskelun perusteella jätettyihin oleskelulupahakemuksiin myönteisen päätöksen sai 89 prosenttia hakijoista.
Maahanmuuttovirasto arvioi että, ensi vuonna jätetään noin 46 000 ensimmäistä oleskelulupahakemusta, joista 32 000 on työ- ja opiskeluperusteisia ja loput suojeluperusteisia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
