Suomi tuotteistaa pohjavesiään heikosti - lisäarvoa toisivat elintarviketeollisuus ja luksusvesibrändit

Kuva: Jukka Pasonen

Runsas kymmenesosa hyödynnettävissä oleviin esiintymiin muodostuvasta pohjavedestä pumpataan käyttöön. Siitäkin 15 prosenttia vuotaa hukkaan huonokuntoisen vesijohtoverkoston takia.

Käytössä olisi tehostettavaa, myöntää erikoistutkija Jani Salminen Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).

Valtaosan hyödynnettävästä pohjavedestä pumppaavat kuntien vesilaitokset, jotka ohjaavat veden kotitalouksille, teollisuudelle ja alkutuotannolle.

Salmisen mielestä parhaiten lisäarvoa puhtaalle pohjavedelle saisi lisäämällä sen käyttöä elintarviketeollisuudessa.

Sen sijaan pullovesibisnes ei ole tutkijan mukaan osoittautunut kovinkaan kannattavaksi. Pohjavedestä päätyy suoraan pulloon mitätön osa. Ehkä lisäarvoa lohkeaisi, jos Suomi saisi puskettua jonkin luksusvesibrändin maailmalle.

Pohjaveden arkisen käytön kannalta ongelmallista on, että suurimmat vesivarannot sijaitsevat syrjäisillä seuduilla. Siksi monissa kaupungeissa joudutaan juomaan heikkolaatuisempaa pintavettä.

Paikoin taas puhdasta pohjavettä tuhlaillaan raskaalle teollisuudelle. Prosesseja pyöritetään pohjavedellä, koska pintaveden johtaminen tehtaille tulisi kalliimmaksi.

Pohjaveden hyödyntäjien tarkka määrä ei ole tiedossa, sillä yhtenäistä rekisteriä ei ole olemassa.

Pohjavesiä ei omista kukaan. Niiden käyttöön tarvitaan aina aluehallintoviraston lupa. Nokkimisjärjestyksessä ensimmäisinä ovat paikalliset asukkaat ja teollisuus ja vasta toissijaisena tulevat ulkopuoliset toimijat.

Syken mukaan kyselyitä tulee paljon ulkomailta, mutta Suomen byrokratia karkottaa yrittäjistä valtaosan.