Yläkoulun teknisen työn tunnit tärkeitä oppilaille
Kun valtioneuvosto päätti uudesta tuntijaosta perusopetukseen, teknisen työn opettajat olivat ihmeissään. Yläkoulun käsityö väheni kolmesta vuosiviikkotunnista kahteen tuntiin.
Tällä hetkellä kunnissa valmistellaan ja päätetään tuntijaosta. Niillä on vielä mahdollisuus korjata asiaa omassa tuntijaossaan esimerkiksi valinnaisten taito- ja taideaineisiin sijoitettujen tuntien avulla.
Haluan kertoa teille teknisestä työstä. Siis siitä, jonka nimi ennen vanhaan oli veisto, mutta joka nykyään on paljon muutakin. Haluan kertoa teknisestä työstä siksi, että uskon, että se on tärkeä aine yläkouluikäiselle. Tämän takia aineen asemaa kannattaa pohtia.
Opettaessani teknistä työtä yläkouluikäisille tavoitteeni on, että oppilaissa heräisi oman tekemisen kautta ajatuksia siitä, kuka minä olen ja miksi haluan isona tulla.
Oppilas on saanut valita jo vähän oman tuntumansa perusteella, opiskeleeko hän yläkoulussa pääasiassa teknistä työtä vai tekstiilityötä. Alakoulussahan on molempiin tutustuttu.
Yläkoulussa oppilas pääsee tutustumaan teknisessä työssä erilaisiin ammattialoihin ja sisältöihin eri materiaalien ja työmenetelmien kautta.
Opitaan esimerkiksi hitsaamaan, juottamaan, huoltamaan ruohonleikkuria, tuotesuunnittelun perusteita, cnc-työstön alkeita tai ohjelmoinnin perusteita ohjelmoitavan piirilevyn kautta.
Yläasteen tekninen työ esittelee siis monta tärkeää tekniikan osa-aluetta.
Toisissa oppilaissa esimerkiksi metallityön jakso saa esiin pienen metallimiehen tai metallinaisen alun. Innostus syntyy. Toiset taas ovat sitä mieltä, että tekeminen ei ole heidän juttunsa. He voivat ehkä miettiä, että heidän paikkansa voisi löytyä vaikka pohtimasta hitsaukseen liittyviä fysiikan ilmiöitä teknisessä korkeakoulussa.
Se, miksi haluaa isona, ei löydy klikkauksien avulla netistä. Yleensä siihen, että ymmärtää, vaaditaan tekemistä ja kokemuksia.
Opettajan haaste ovat erityisesti sellaiset oppilaat, jotka jo seiskalla ilmoittavat, että he eivät tästä aineesta pidä ja tämä on ihan tylsää.
Esimerkkinä juuri tällainen poika, joka oli vähän koko koulun murhe. Kaikkialla oli ongelmia. Vähän aikaa taisteltuamme sain pojan kuitenkin innostumaan puutöistä. Hän innostui jopa niin paljon, että otti kaikki teknisen työn kurssit valinnaiseksi kahdeksannella.
Toivottavasti tämä esimerkkini nuori saa ammattikoulussakin hyödynnettyä sitä oppia ja innostusta, jonka hän on teknisessä työssä saanut. Hänen ei tarvitse siis mennä ammattikouluun samalla asenteella kuin tuli seiskalle. Siellä hän heti sijoittuu osaajien joukkoon. Tässä ehkä pelastetaan varhaisessa vaiheessa potentiaalinen syrjäytyvä nuori.
Tällaiseen oppilaiden tukemiseen ja innostamiseen löytämään oman juttunsa, tarvitaan aikaa. Käsityön opiskelu on tärkeää yläluokilla. Kuka antaisi aineellemme arvostusta?
Taru Toivonen
teknisen työn opettaja
Se, miksi
haluaa isona, ei löydy klikkauksien avulla netistä. Yleensä siihen,
että ymmärtää,
vaaditaan tekemistä ja kokemuksia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
