Elintarvikeala hakee kasvua Amerikan markkinoilta
Kiantama Oy:n työntekijä Jani Holappa käsitteli marjoja perjantaina Suomussalmella. Yhtiö vei 90-luvulla suomalaisista yrityksistä kolmanneksi eniten elintarvikkeita Yhdysvaltoihin. Paavo Hamunen Kuva: Viestilehtien arkistoYhdysvallat on merkittävä vientikohde suomalaisen elintarviketeollisuuden näkemyksen mukaan. MT:n selvityksen mukaan myös EU:n ja Yhdysvaltojen väliset TTIP-vapaakauppaneuvottelut nähdään alalla pääasiassa mahdollisuutena.
”Yhdysvallat on tulevaisuuden isoja markkina-alueita. Suomen puhtailla erikoistuotteilla on mahdollisuuksia useilla sektoreilla”, Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Heikki Juutinen arvioi.
Hänen mukaansa mahdollisen TTIP-vapaakauppasopimuksen hyödyt ja haitat kohdistuvat eri yrityksille.
MT kysyi isoilta suomalaisilta elintarvikeyrityksiltä, mitä nämä ajattelevat Yhdysvaltojen vientinäkymistä ja TTIP-neuvotteluista.
Valiolle Yhdysvallat on Ruotsin jälkeen toisiksi tärkein vientimarkkina. Sen tytäryhtiö Finlandia Cheese pyörittää vajaan 100 miljoonan euron liikevaihtoa.
”Markkina on kiinnostava juustojen ja voin lisäksi myös laktoosittomille ja muille lisäarvotuotteille”, Valion edunvalvontajohtaja Riitta Brandt sanoo.
TTIP-sopimus ei ole hänen mukaansa Valiolle uhka, mutta ei kovin suuri mahdollisuuskaan.
”Voin viennin helpottuminen olisi tervetullut mahdollisuus lisätä kuluttajatuotteiden vientiä.”
Maitotuotteiden vientiä rajoittava tekijä on USA:n pastöroituja maitotuotteita koskeva lainsäädäntö, joka pitkälti estää muiden kuin voin ja kypsytettyjen juustojen tuonnin EU-maista.
Lihatalot vievät Amerikkaan lähinnä ribsejä eli porsaan kylkipaloja. HK Scanissa vapaakauppasopimus nähdään mahdollisuutena.
”Yhdysvaltojen markkinat ovat hyvin mielenkiintoiset. Sopimus avaa vastuullisesti ja luonnollisesti tuotetulle suomalaiselle lihalle ja lihavalmisteille nykyistä laajemmat markkinat Pohjois-Amerikassa”, vientijohtaja Petri Haaparanta sanoo.
Yhtiö toivoo sopimuksen tuovan helpotuksia myös kotimaista tuotantoa koskeviin säädöksiin.
”Odotamme että TTIP-sopimus voi osaltaan selkiyttää koko lihatuotantoketjuumme kumuloituvaa säännöstöä ja vapauttaa meidät niiltä osin aidolle kilpailulle.”
Haaparannan mukaan on tärkeää, että EU ei tingi neuvotteluissa kuluttajan suojaksi tarkoitetuista normeista.
”On varmistettava, ettei sopimukseen jää hormoni- tai antibioottiporsaan kokoisia reikiä eikä se jätä esimerkiksi mahdollisuutta siipikarjan klooripesulle kummallakaan puolen Atlanttia.”
Atrian toimitusjohtaja Juha Gröhn näkee mahdollisessa sopimuksessa myös uhkia.
”Pohjoisamerikkalaisen lihabisneksen mittakaava on valtava. Amerikkalaisen elintarviketeollisuuden vapaa pääsy tänne muuttaisi dramaattisesti eurooppalaista markkinaa.”
Atrian Yhdysvaltojen vienti on pysynyt viime vuodet vakaana. Suurta kasvua ei ole Gröhnin mukaan odotettavissa ainakaan lyhyellä aikavälillä.
”Erikoistuotteilla on markkinoita, mutta toisaalta kilpailu on armotonta.”
Alan isoista toimijoista Raisiolla, Fazerilla ja Apetitilla ei ole lainkaan Amerikan omaa vientiä, eikä sitä edes suunnitella. Yrityksillä ei myöskään ole kantaa TTIP-sopimukseen.
Yksi tunnetuimpia suomalaistuotteita USA:n markkinoilla on Finlandia Vodka, joka on vuodesta 2004 ollut amerikkalaisyhtiö Brown-Formanin omistuksessa.
Finlandia Vodkan entinen omistaja ja nykyinen sopimusvalmistaja Altia ei tällä hetkellä vie omia tuotteitaan Yhdysvaltoihin. Vapaakauppasopimuksen toivotaan kuitenkin helpottavan uusien tuotteiden lanseerausta Amerikan markkinoilla. Uhkana pidetään maissitärkkelyksen kaupan vapauttamista, joka vaikeuttaisi kotimaista tärkkelystuotantoa ja ohranviljelyä.
Suomesta on perinteisesti viety Yhdysvaltoihin kauraa.
Avenalla kansainvälisestä viljakaupasta vastaavan Werner Meyerin mukaan EU-maiden osuus viennistä on viime vuosina kasvanut Yhdysvaltojen kustannuksella. Viljakauppias pitää kaupan vapautumista kuitenkin yleisesti myönteisenä asiana.
Niklas Holmberg
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
