Turkistarhaus säilyy Suomessa
”Taloudessa huolestuttavin piirre on se, ettei Suomeen synny uusia työpaikkoja häviävien tilalle”, pääministeri Jyrki Katainen sanoo. Jos työmarkkinajärjestöt eivät saa sovittuauudistuksista, hallitus kykenee hänen mukaansa tekemään ikäviäkin päätöksiä. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoTurkistarhauksen lopettamiseksi eduskunnalle kerättiin hiljattain historian ensimmäinen kansalaisaloite. Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) mukaan turkistarhaus kuitenkin säilyy Suomessa.
”Se on merkittävä aloite ja se pitää käsitellä asianmukaisesti. Mutta turkistarhaus on edelleen laillinen elinkeino, ja kun se tehdään eettisesti kestävällä tavalla, se voi jatkua”, Katainen sanoo Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa.
Kansalaisaloitteisiin pitää pääministerin mukaan suhtautua kunnioittavasti ”eikä ihmisten osallisuuden halua saa halveksua”.
Katainen perää ruokaketjun hinnoitteluun reiluja pelisääntöjä.
”Ei tässä syyllisiä kaivata. Mutta viljelijöiden viesti on ollut, ettei heillä ole kapasiteettia puuttua hinnoitteluun: kustannukset nousevat, mutta hinta ei jousta ja toisaalta hinnasta pitää sopia jo kauan ennen itse kauppatapahtumaa.”
Pääministerin mielestä koko ruuan toimiala voisi olla Suomessa positiivinen kasvuala. Pelkän hinnan korostamisesta ja ”kuka syö pöydässäsi” -ajattelusta pitäisi päästää irti.
”Meillä on todella paljon kehittämisen mahdollisuuksia siinä, että ruualla on arvot. Valistunut kuluttaja näkee ruualla terveys-, esteettisyys-, ympäristö-, tarina- ja huoltovarmuusarvon ja hän valitsee arvojensa pohjalta, mitä syö.”
Tätä pitäisi nyt alkaa hyödyntää.
”Kun tiedämme, ettei Suomesta tule koskaan halvimman ruuantuotannon maa, on parempi, että edistämme kestäviä arvoja. Suomalaisuuden brändi voidaan hyvin kytkeä ruokaturvallisuuteen, puhtauteen, innovatiivisuuteen ja pohjoiseen elämyksellisyyteen. Onhan se ihme, jos ei näillä pystytä ruokaa myymään!” Katainen sanoo.
Kataisen mielestä Suomen täytyy pitää huolta elintarvikeomavaraisuudesta. Asiaa on puolustettu myös Brysselissä. Suomen neuvotteluasema on hänestä edelleen hyvä, vaikka Kreikka-asiassa änkyröinnin on arveltu vieneen uskottavuutta.
”Yhteiskykyämme arvostetaan. Hyväksymme, että nettomaksuosuutemme kasvaa, mutta emme halua sen kasvavan epäreilun paljon.”
Suomea on Kataisen mukaan kuunneltu myös maaseudun kehittämisvarojen sekä Itä- ja Pohjois-Suomen aluetukien vaatimuksissa.
”Meille tarjottiin 500 miljoonan euron erityispottia ja käsityksemme mukaan maaseudun kehittämisrahat olisivat säilyneet kutakuinkin nykyisellä tasolla.”
EU-johtajat eivät kuitenkaan päässeet rahoituksesta sopuun marraskuussa. Ratkaisu tulee Kataisen mukaan helmikuun alussa.
Katainen puolustaa vahvasti hallituksen ajamaa kuntauudistusta, vaikka pakkoliitoksia ei kuulemma tule.
”Emme tule käyttämään pakkoa, mutta ei valtionosuuksia kannata odottaa hirveästi lisää. Jos rahat ovat nyt loppu, ne eivät tule lisääntymään tulevina vuosina.”
Kataisen mukaan myös kansainväliset luottoluokittajat haluavat kuntaremonttia.
”Kansainväliset arvioijat näkevät, että kuntarakenteemme on aikansa elänyt, ei pysty palvelemaan Suomea ja muodostaa merkittävän riskin julkiselle taloudelle.”
Katainen perää nyt Suomeen uusia yrityksiä ja lisää työpaikkoja, mutta hallitus ei valitse toimialoja.
”Vaikka eurokriisi saataisiin ratkaisua, olemme pysyvästi matalan talouskasvun maa – tällä menolla. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee sellaisen palkkaratkaisun, joka lisää työpaikkojen määrää eikä vähennä niitä. Jos sovitaan väärin, kaikilta aloilla tai osalla aloja työpaikat vähenevät”, Katainen sanoo.
Jos ei sovita lainkaan, hallitus tekee päätökset. Katainen ei kerro keinoja, koska ne ovat ”työn alla”.
”Toivoisin tähän maahan sellaista henkeä, että Suomen pelastamisoperaatio koettaisiin niin vahvaksi, että jokainen on valmis venymään.”
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
