EU-valiokunta vaatii komissiolta maatalousbudjetin kasvattamista

Brexitin on pelätty leikkaavan EU-budjettia jopa 17 prosenttia ja samalla lohkaisevan myös ison siivun maatalouden rahoituksesta. Kuva: Joel Rosenberg

EU:n on lisättävä tai vähintään säilytettävä yhteisen maatalous­politiikan (common agriculture policy, cap) rahoitus seuraavalla rahoituskehyskaudella vuoden 2020 jälkeen.

Näin linjasi Euroopan parlamentin maatalousvaliokunta tiistaina äänestyksessään.

Valiokunnan mukaan EU:n on löydettävä rahaa myös uusien haasteiden, kuten maahanmuuton, unionin turvallisuuden ja puolustuksen, edistämiseen.

Uusia rahoituskeinoja meppien mukaan voisi löytyä EU:n päästökauppajärjestelmän uudistamisesta, hiilidioksidiverotuksella tai liikenteen ja sähkön verottamisesta.

Maatalousvaliokunta muistutti kuitenkin, että jäsenmaksut ovat edelleen tärkein tulonlähde EU-budjettiin.

Euroopan komissio paimensi aiemmin tammikuussa jäsen­maita kasvattamaan EU:n budjettia yli prosenttiin bruttokansantuotteesta, jotta brexitin jättämä aukko ja kaikki uudet menokohteet saataisiin katettua.

Jäsenmaiden maatalousministerit keskustelevat maanantaina EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuudesta Brysselissä.

Parlamentissa tiistaina hyväksytyssä esityksessä mepit vaativat kohdennettua maa­taloustukea sitä kaikkein eniten tarvitseville, kuten pienviljelijöille.

Lisäksi suorat maataloustuet on maatalousvaliokunnan meppien mukaan säilytettävä cap-järjestelmässä ennallaan, koska ne auttavat pitämään unio­nin maataloustuotteet kansainvälisesti kilpailukykyisinä.

Maataloustuotantoa on oltava koko EU:ssa, myös epäsuotuisilla alueilla.

Epäsuotuisten alueiden tuki on ollut Suomelle tärkeä, koska sen avulla on pystytty ylläpitämään maataloustuotantoa myös heikkotuottoisilla alueilla.

Valiokunta toivoo myös, että EU:n lainsäädäntö torjuu vilpilliset käytännöt elintarvike­ketjussa ja vaalii maanviljelijöiden neuvotteluvoimaa elintarvikeketjussa.

Lue myös:

Saksa, Puola ja Unkari nostaisivat jäsenmaksujaan EU-budjettiin