"Saatiin unelmakeli tulvantorjuntaan" – Kyrönjoen vedenpinnan nousu rauhoittui tiistaina, Lapuanjoki levittäytyy pelloille

”Kyrönjoen virtaama on tällä hetkellä noin 200 kuutiometriä sekunnissa”, Juhani Huhtamäki kertoi tiistaiaamun tilanteen Ylistaron Malkakosken rannassa. Normaalisti Malkakosken patojen kohdalla on kolmen metrin pudotus. Nyt vettä on niin paljon, että se virtaa kaikkien pohjapatojen yläpuolella. Koskea ei juuri huomaa. Kuva: Johannes Tervo

”Saatiin unelmakeli tulvantorjuntaan”, iloitsi tiistaina Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen vesitalousasiantuntija Juhani Huhtamäki.

Sää viileni, vesisade loppui ja tuuli puhalteli lakeudella reippaasti. Niinpä Kyrönjoen vedenpinnan nousu rauhoittui.

Vielä maanantaina iltapäivällä tilanne oli huomattavasti synkempi.

”Kyrönjoen vedenkorkeuden osalta oltiin hyvin lähellä tilannetta, että tulvaluukut olisi pitänyt avata.”

Lapuanjoki tulvii pelloille Ylihärmän Ikolassa. Timo Mäkinen ja Jesse ulkoilivat tulvajärven rannassa tiistaina aamupäivällä. Kuva: Johannes Tervo

Tulvaluukkujen avaaminen tarkoittaa, että joesta aletaan juoksuttaa vettä pengerrys­alueiden pelloille.

Luukkujen käyttöön on toki valmius yhä. Ne avataan, jos Kyrönjoen vedennousu uhkaa Ilmajoen taajama-aluetta.

”Noudatamme tarkkoja vesiluvan mukaisia tulvarajoja”, Huhtamäki kertoo.

Luukut avataan, mikäli Kyrönjoen vedenpinta saavuttaa Ilmajoella tulvarajan eli nousee lukemaan 40 metriä yli merenpinnan.

Röyskölän, Ionojan ja Halkosaaren tulvaluukuista vettä voidaan johtaa Rintalan, Tieksin ja Halkosaaren pengerrysalueille.

”Pengerrysalueilla on pahimmillaan ollut 20 miljoonaa kuutiometriä vettä. Näin oli esimerkiksi vuonna 2013.”

Tuollainen vesimäärä peittää tuhansia hehtaareja peltoa.

Lapuanjoella otetaan käyttöön Löyhingin ja Eskelin tulvaluukut, mikäli vesi alkaa uhata Lapuan keskustaajamaa.

Raimo Koskela silmäilee vedentäyteistä Kyrönjoen Malkakoskea, jonka tuntumassa hänen talonsa sijaitsee. Koskela ei pelkää talonsa puolesta. Rakennus ei jäänyt veden alle vuoden 1984 jättitulvan aikana, joten ei se jää nytkään, hän sanoo. Kuva: Johannes Tervo

Tekojärvet täytetään piripintaan ennen kuin jokien vesiä aletaan johtaa pengerrys­alueille.

”Kyrönjoen alueella Kalajärven, Kyrkösjärven ja Pitkämön tekojärvet otetaan täysimääräisesti käyttöön ennen kuin tulvaluukut avataan.”

Tekojärvien ja säännösteltyjen järvien vedenpintoja on viime viikkoina laskettu. Niiden pinta on pudotettu matalalle, jotta järviin pystyttäisiin varastoimaan sulamisvettä tulvahuipun aikana. Näin pystytään hillitsemään jokien virtaamia.

Jokien vedennousu rauhoittui tiistaina maanantain vauhdista. Silti vesi nousi koko ajan.

Kyrönjoen pinta oli tiistaina 1,1 metriä korkeammalla kuin maanantaina, ja Lapuanjoen pinta nousi Liinamaan mittauspisteessä 90 senttimetriä.

Kyrönjoen virtaama tiistaina oli noin 300 kuutiometriä sekunnissa ja Lapuanjoen virtaama 200 kuutiometriä sekunnissa.

Vesi makaa pellolla Ylihärmän Ikolan kylässä aivan lähellä Kankaankylän rajaa. Kuva: Johannes Tervo

Sekä Kyrönjoki että Lapuanjoki ovat nousemassa tulvahuippuunsa ennen pääsiäistä.

”Vesi on ennusteiden mukaan korkeimmillaan tänään keskiviikkona”, Huhtamäki arvioi.

Pieni varaus arviossa on, sillä kaikki on kiinni säästä. Vedenpinta nousee sitä vauhdikkaammin mitä nopeammin lumi sulaa. Sulamisen vauhdin sanelee lämpötila. ”Lämpötilan lisäksi ratkaisevaa on sademäärä.”

Myös jääpatojen mahdollisuus on muistettava. Varsinkin Kyrönjoen alaosalla jääpatojen riski kasvaa, mikäli joen virtaama nousee nopeasti.

Ikolan ja Kankaankylän välinen tie kulkee tulvajärven läpi. Kuva: Johannes Tervo

Pohjalaismaakuntien jokien kevättulva arvioidaan tänä vuonna selkeästi suuremmaksi kuin vuosina 2019 ja 2020.

Vaasan eteläpuolella sijait­sevat joet alkavat nekin olla huippukorkeudessaan tänään keskiviikkona. Vaasan eteläpuolisia jokia ovat esimerkiksi Lapväärtin-, Teuvan-, Närpiön- ja Maalahdenjoki.

Keski-Pohjanmaalla jokien tulvahuippu lykkääntyy reilusti huhtikuun puolelle.

Ylistarossa sijaitseva Malkakosken tekokoski rakennettiin Kyrönjokeen vuosina 1997–2003. Koski on Kyrönjoen tulvansuojelurakentamisen viimeisin osa. "Malkakosken valmistumisen jälkeen voitiin ottaa käyttöön Kyrönjoen yläosan pengerrysalueet", vesitalousasiantuntija Juhani Huhtamäki kertoo. Malkakosken yläpuolelle muodostettiin noin 30 kilometriä pitkä suvanto. Se ulottuu Ilmajoen Koskenkorvalle. Kuva: Johannes Tervo

Lumen vesiarvo on ollut nyt kevättalvella jonkin verran keskimääräistä korkeampi, kertoo Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen johtava vesi­talousasiantuntija Katja Haukilehto.

”Ennen sulamisen alkua lumen vesiarvo oli jokien latvaosilla 100–140 millimetriä, kun se keskimäärin on 80–100 millimetriä.”

Vesiarvo kertoo, kuinka paksu vesikerros sulavasta lumesta kertyisi tiettyyn paikkaan, mikäli vesi sulaisi paikalleen eikä valuisi tai imeytyisi mihinkään.

Haukilehto sanoo, että tämän talven lumimäärä pohjalaismaakunnissa vertautuu vuosien 2013 ja 2018 lumipatjan paksuuteen.

”Kumpanakin keväänä oli aika iso tulva. Toki silloin satoi lisäksi. Vettä tuli varsinkin keväällä 2013.”

Kuva: Jukka Pasonen

Jokien jäät ovat tänä vuonna keskimääristä heikompia. Kovaa teräsjäätä on vähän.

Etelä-Pohjanmaan ely-keskus ei sahaa jäitä tänä vuonna.

Jääpatoriskin pienentämiseksi jokijäitä on paikoin pyritty heikentämään johtamalla jäälle tekojärvien tummia vesiä. Näin on tehty esimerkiksi Närpiönjoella ja Perhonjoella.

Tulvavesi liplattaa Härmän aukeilla tien molemmin puolin. 

• Kevään ensimmäiset tulva­huiput ajoittuvat tänä vuonna maaliskuun ja huhtikuun vaihteeseen.
• Lämmin sää ja sateet ovat nostaneet vedenkorkeuksia nopeasti etelä-, lounais- ja länsirannikon jokivesistöissä.
• Etelä- ja lounaisrannikon sekä Pohjanmaan eteläosien joet saavuttavat kevään tulva­huippunsa todennäköisesti tänään keskiviikkona.
• Tälle päivälle näyttää osuvan myös Kyrönjoen ja Lapuanjoen tämänvuotinen tulvahuippu.
• Pohjalaismaakunnissa tulvien ennustetaan olevan suuruu­deltaan keskimääräisiä tai hieman sitä suurempia. Vesi nousee alaville pelloille ainakin Lapuanjoella.
• Rakennuksille voi koitua vahinkoja, mikäli jääpatoja syntyy. Tänä vuonna jäät ovat kuitenkin melko hauraita, teräsjäätä ei juuri ole.
• Sään viileneminen pääsiäiseksi kääntää virtaamat laskuun.
• Mikäli lämmin jakso jatkuu ennustettua pidempään, tulee tulvasta keskimääräistä suurempi.
• Lähde: Syke