Kalajoen Rautio valittiin vuoden kyläksi – viimekesäisen metsäpalon alueelle suunnitellaan luontoreitistöä

Raution kirkon vaivaisukko veistettiin 1800-luvulla keräämään rahaa köyhille. Nyt samaan maisemaan kohoaa uusi monitoimitalo, jonne tulee muiden muassa koulu ja päiväkoti. Kuva: Hanna Perkkiö

Raution kyläkaupan ovi käy tiuhaan, kun keskipäivä lähestyy. Kaupan yhteydessä toimiva kahvila vetää lounastajia lähiseudun työmailta.

Kauppa on myös kyläläisten kohtaamis- ja asiointipaikka, josta löytyvät kahvilan lisäksi muun muassa postin ja apteekin palvelut.

Huhtikuussa Suomen Kylät ry valitsi Kalajokeen kuuluvan Raution vuoden kyläksi. Asukkaiden ponnistelut oman kyläkaupan avaamiseksi olivat yhtenä perusteluna.

Kun entinen kyläkauppa lakkautettiin pari vuotta sitten, rautiolaiset ryhtyivät toimeen. Uutta kauppaa varten perustettiin osuuskunta, ja vanha kauppakiinteistö kunnostettiin talkoilla.

”Kaikkien yhteinen tahto oli saada kauppa takaisin”, toteaa kyläyhdistyksen sihteeri Vesa Haapakoski.

Kauppaa vastapäätä rakennetaan parhaillaan uutta monitoimitaloa, jossa ensi vuoden alussa aloittavat alakoulu ja päiväkoti. Vireillä on lisäksi senioritalon rakentaminen, ja viimekesäisen metsäpalon alueelle suunnitellaan luontoreitistöä.

Siinä vain muutama esimerkki hankkeista kylässä, jossa on noin tuhat asukasta. Lukuun on laskettu läheiset Kärkisen ja Typön kylät. Ne olivat osa Raution kuntaa, joka liitettiin 1970-luvulla Kalajokeen.

Haapakosken mainitsemalle yhteiselle tahdolle on rakennettu perustaa jo vuosikymmenien ajan. Aikoinaan tehty kuntaliitos lujitti kylän omaa identiteettiä. Rautiossa on paljon paikallista vapaaehtoistoimintaa partiosta metsästysseuraan, kotiseutuyhdistyksestä urheiluseuraan.

"Voimavara tulee vapaaehtoistyöstä, ja kyläyhdistys on ikään kuin sateenvarjo kaikelle toiminnalle. Kaikki lähtee ihmisistä ja heidän tarpeistaan. Kun jokin asia koetaan tärkeäksi, niin aletaan toimia”, kyläyhdistyksen puheenjohtaja Vesa Hihnala sanoo.

Molemmat Vesat ovat syntyperäisiä rautiolaisia. Kuten moni muukin, he ovat valinneet asumisen Rautiossa, vaikka se tarkoittaa työssäkäyntiä muualla. Asiaa helpottavat lyhyet välimatkat ympäröiville paikkakunnille.

Iso yksittäinen työllistäjä on kenkätehdas Sievissä. Kylällä on omasta takaa monenlaista yritystoimintaa, ja maatalous on yhä seudun tukijalka.

Sekä Hihnala että Haapakoski korostavat, että kylän kehittämisessä tärkeintä on nimenomaan asukkaiden omat tarpeet. Hankkeita tehdään rautiolaisille, ja ensisijaista on parantaa kylällä asuvien viihtyvyyttä ja sitä kautta pitovoimaa.

Kaikessa kehittämisessä tärkeää on yhteistyö kunnan kanssa. Paikallisten yhteisöjen aktiivisuus on myös kuntien ja kaupunkien etu, ja sitä tulisi kannustaa muutenkin kuin juhlapuheissa.

"Ei pitäisi nähdä uhkana vaan voimavarana, jos kylillä ollaan aloitteellisia ja nostetaan ongelmia tai kehityskohteita esiin. Ihmiset ymmärtävät myös negatiivisia päätöksiä, jos ne voidaan perustella hyvin”, Hihnala toteaa.

Raution kyläkauppa avasi ovensa uudelleen kesällä 2021. Vesa Haapakoski (vas.) ja Vesa Hihnala toteavat, että taustalla oli asukkaiden säilyttää palvelut kylällä. Kuva: Hanna Perkkiö

Suomen Kylät ry:n varapuheenjohtaja, itsekin Rautiossa asunut Esa Aunola toteaa, että laajemmin katsottuna kyläkylätoiminta tekee uutta tulemista. Paikallisia yhteisöjä arvostetaan jälleen yhä enemmän.

"Jos tänä päivänä onkin vaikeaa saada ihmisiä sitoutumaan järjestöihin, niin oman paikallisen yhteisön eteen ollaan sitäkin valmiimpia tekemään asioita”, Aunola sanoo.

Monipaikkaisuus on yhä vahvemmin osa suomalaista asumiskulttuuria. Asuminen lähellä luontoa kiinnostaa, ja paikalliset yhteisöt koetaan myös turvallisina asuinympäristöinä. Tämä on korostunut entisestään pandemian, ilmastonmuutoksen ja sodan myötä.

Tällä hetkellä Suomen Kylät ry:llä on meneillään Kyläturvallisuus 2025 -hanke, jossa yhtenä tavoitteena on saada kylät tekemään omat turvallisuussuunnitelmat yhteistyössä kuntien kanssa.

Sellainen on vireillä myös Rautiossa, jossa kyläläisille on tehty aiheesta kysely.

"Tämä koetaan muuten hyvin turvallisena paikkana, mutta liikenneturvallisuus huolettaa monia. Tavoitteena on nyt saada läpikulkutien varteen kevyen liikenteen väylä”, Vesa Haapakoski sanoo.