Joensuulainen Arbonautkeventää kumisaapastyötä

Markku Vuorikari Ojien kunnostustarve saadaan huomattavasti helpommin selville laserkeilausaineiston avulla kuin laajoilla maastotarkastuksilla, Arbonautin Jussi Peuhkurinen esittelee. Kuva: Viestilehtien arkisto

Metsänhoitotoimenpiteitä suunnitellaan yhä enemmän konttorista käsin.

Joensuulainen teknologiayritys Arbonaut tarjoaa kaukokartotukseen perustuvia palveluita suunnittelun avuksi.

Yrityksen perustajien ajatuksena 90-luvulla oli tuotteistaa tietotekniikan ja matematiikan saavutuksia. Mobiilipaikannusta hyödynnettiin monella alalla, mutta johonkin oli keskityttävä.

”Metsä oli luonteva suuntaus, sillä Joensuussa on pitkät perinteet metsäalan osaamisesta”, Metsän inventointi -toimialan päällikkö Jussi Peuhkurinen kertoo.

Yritys on kasvanut huimaa vauhtia. Arbonaut työllistää nykyisin lähes sata ihmistä.

Vaikka ulkomaan markkinat vetävät jo ja projekteja on monessa maailman kolkassa, yritys aikoo pysyä tukevasti Pohjois-Karjalassa.

”Haluamme laajentua, mutta pääkonttori pysyy Joensuussa”, Peuhkurinen painottaa.

Arbonaut hyödyntää laserkeilauksella kerättyä paikkatietoaineistoa metsävarojen inventoinnissa. Yritys analysoi aineiston ja tarjoaa metsäammattilaiselle ja metsänomistajalle tietoa puustosta kuviotasolla.

Muun muassa Metsähallitus ja Metsäkeskus ostavat Arbonautin palveluja ja käyttävät niitä metsäsuunnitelmien tukena.

Vaikka kumisaapastyötä ei voi korvata lentämällä metsän yli lentokoneella, puuston määrä selviää laserkeilauksen avulla edullisesti. Peuhkurisen mukaan valmis aineisto maksaa asiakkaalle 2–10 euroa hehtaarilta.

”Puuston tilavuus, pituus, läpimitta ja pohjapinta-ala saadaan kaukokartoituksen avulla tarkemmin kuin perinteisellä maastotyöllä”, Peuhkurinen kertoo. Sen sijaan puulajin ja puun iän määrittäminen on vaikeaa.

Suomessa on tällä hetkellä valtava tarve perata suometsien ojia, jotka kasvavat umpeen.

Peuhkurinen näyttää tietokoneelta laserkeilausaineistoa ojitetulta turvemaalta. Lasersäde tunnistaa ojan syvyyden. Kuvista näkee heti, mitkä ojat pitäisi perata. Puhtaat ojat näkyvät tummina ja umpeenkasvaneet kohdat vaaleampina.

Laserkeilausaineistosta voi olla merkittävää hyötyä ojasuunnittelussa ja kiireellisimpien perkauskohteiden paikantamisessa.

”Suomessa laserkeilaus on otettu nopeasti käyttöön. Siksi olemme maailman kärjessä metsien kaukokartoituksessa”, Peuhkurinen pohtii.

Meillä kaukokartoitusta käytetään metsäsuunnittelun tukena, mutta ulkomailla kyse on lähinnä metsävarantojen kartoituksesta.

Ulkoministeriö on rahoittanut YK:n ilmastosopimukseen liittyviä hankkeita, joissa Arbonaut auttaa selvittämään, kuinka paljon eri alueiden metsät sitovat hiiltä sekä seuraamaan hiilinielujen muutosta.

Yritys on toiminut muun muassa Ghanassa, Keniassa, Nepalissa ja Kambodzassa.

Kaukokartoitusaineiston tulkinnan ja analysoinnin lisäksi Arbonaut kouluttaa pai-

kallisia tekemään maastoinventointeja.

Suurimman siivun Arbonautin liikevaihdosta tuo voimalinjojen turvallisuuskartoitus. Amerikassa voimayhtiöillä täytyy olla suunnitelma linjojen päälle kaatuvien puiden varalta.

Laserkeilausaineiston avulla voidaan mallintaa sähköjohdoille vaaralliset puut, jolloin niistä voidaan ilmoittaa jo ennen kuin vahinko on tapahtunut.

Suomalaiset voimayhtiöt eivät riskikartoituksesta ole vielä innostuneet.

”Sähkökatkoista aiheutuvat korvaukset tulevat halvemmaksi”, Peuhkurinen toteaa.

SUVI NIEMI

Avaa artikkelin PDF