Talonpoikien työveneet eivät muotoilulla koreile
KOTKA (MT)
Suomen Puuvenekeskuksen suuressa aulassa tuoksuu terva. Auringonvalossa kylpee viisi tummanpuhuvaa puista paattia.
Yli satavuotiaat työveneet ovat lainassa Suomen kansallismuseon kokoelmista. Posti-, kalastus- ja hylkeenpyyntiveneet edustavat oman aikansa kehittyneintä tekniikkaa.
Veneet on suunniteltu mahdollisimman tehokkaiksi talonpojan apuvälineiksi. Muotoilu ja yksityiskohdat ovat saaneet väistyä käytännöllisyyden tieltä.
Suurin näyttelyn veneistä on Luonnonmaalta peräisin oleva suvinuottavene, joka on rakennettu 118 vuotta sitten. Sillä pyydettiin kesäisin silakkaa.
Useista verkoista koostuva lähes 150 metrin pituinen nuotta laskettiin veteen ja vene soudettiin rantaan, jolloin silakat jäivät nuottaan saarroksiin.
Nuottaväkeen kuului neljä henkeä, ja itse nuotta oli tyypillisesti useamman talon yhteinen. Nuottakalastusta käytettiin erityisesti Turun saaristossa.
Merikarvialaista ajoverkkovenettä käytettiin silakanpyyntiin avomerellä. Verkkojono kiinnitettiin toisesta päästään veneeseen ja päästettiin ajelehtimaan. Tuuli ja merivirrat veivät venettä, ja aamuyöllä verkot saaliineen hilattiin kyytiin.
Postivene on peräisin Ahvenanmaalta Eckeröstä, jossa talonpojilla oli velvollisuus kuljettaa postia ja matkustajia Ruotsiin. Matkoja tehtiin ympäri vuoden vähintään kerran viikossa.
Talvisin kuljettiin hevosreellä ja avoveden aikaan suurilla jahdeilla, mutta silloin, kun jää ei kantanut, käytettiin pieniä postiveneitä eli jääveneitä. Niitä voi tarpeen mukaan soutaa, purjehtia tai raahata jäätä pitkin.
Talonpojat kuljettivat postia vielä vuoteen 1895 asti. Höyrylaivat alkoivat liikennöidä Suomen ja Ruotsin välillä jo 1830-luvulla, mutta jäisiin olosuhteisiin ne eivät sopineet.
Hylkeenpyyntiveneitä näyttelyssä on kaksi. Suuri tukialus oli hylkeenpyytäjien varasto ja asunto kuukausia kestäneiden pyyntimatkojen ajan. Pienellä apuveneellä tehtiin lyhyitä pyyntiretkiä päivisin, ja iltaisin palattiin tukialukselle.
Hylkeitä vaanittiin lähestymällä niitä varovasti suksen kaltaisen ajopuun avulla. Ne surmattiin keihästämällä jäälle.
Hylkeistä hyödynnettiin nahka ja ihra, liha ei kaikille maistunut.
Veneet ovat peräisin Raippaluodolta Pohjanmaalta, missä hylkeenpyyntiä eniten harrastettiin. 1900-luvulla hylkeestä maksettiin tapporahaa, koska se kilpaili kaloista ihmisen kanssa. Elinkeino alkoi kuihtua toisen maailmansodan jälkeen.
KATJA SAHLSTEDT
Näyttely on avoinna 31.8. asti
maanantaista lauantaihin
klo 10–18. Vapaa pääsy.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
