Tietomäärä kotieläinten perimästä kasvaa vauhdilla jalostuskäyttöön – suomalaiset ovat jalostuksen edelläkävijöitä

Tuotantoeläinten jalostusarvon laskemiseksi käytettävän ohjelmiston viimeisin suuri edistysaskel on nopeasti kasvavan tietomäärän mallintaminen. Kuva: Veikko Somerpuro

Tuotantoeläinten tai viljakasvien jalostusarvon laskemiseksi käytetään nykyään matemaattista mallinnusta.

Maailmalla tunnettua MiX99-ohjelmistoa on kehittänyt Luonnonvarakeskuksen (Luken) tutkijaryhmä Jokioisissa 20 vuoden ajan.

"Vuonna 1999 pidimme kansainvälisen työpajan Tuusulassa, jossa käsiteltiin tietotekniikan käyttöä karjan jalostuksessa", sanoo erikoistutkija Martin Lidauer.

Suomessa oli kehitetty 1990-luvulla loppupuolella niin sanottu lypsykarjan koelypsymalli, jonka tavoitteena oli tuottaa jokaiselle lehmälle jalostusarvo.

"Tietoaineistoa oli valtavasti ja sen käsittelyyn piti kehittää uusia tehokkaampia laskentatyökaluja. Siinä onnistuttiin ja oltiin jo silloin edelläkävijöitä. Kanadassakin oli tosin saatu samantyyppinen malli toimimaan", Lidauer kertoo.

Ala on kehittynyt kovasti viime vuosina, ja Luken tutkijat ovat siinä vahvasti mukana.

"Pyrin löytämään väitöstyössäni tehokkaan laskentamenetelmän, jonka avulla isoja eläinaineistoja voidaan käsitellä entistä nopeammin ja pienemmällä tietokonekapasiteetilla", kertoo vuonna 2015 väitellyt Luken tutkija Kaarina Matilainen.

Suomalainen MiX99-ohjelmisto on jo käytössä esimerkiksi Britanniassa, Saksassa, Itävallassa, Italiassa, Espanjassa ja Uudessa-Seelannissa.

Suomen, Ruotsin ja Tanskan lypsykarjan jalostusarvostelut tehdään yhdessä MiX99:ää käyttäen, ja Suomessa ohjelmisto on käytössä muun muassa kasvinjalostuksessa.

Lidauerin ja Matilaisen lisäksi tutkijaryhmään kuuluvat keskeisesti Esa Mäntysaari, Timo Pitkänen, Ismo Strandén ja Matti Taskinen.

"Avoin tiede takaa edistymisen. Olemme kehittäneet työkaluja valtavan perimätietomäärän käsittelyyn. Se ei ole tapahtunut eristyksissä, vaan tiiviissä alan kansainvälisessä yhteistyössä", Lidauer korostaa.

MiX99-ohjelmiston käyttö kiinnostaa maailmalla, ja merkitsee tutkijoille myös lisätyötä ohjelmiston käyttöönoton perehdyttämisessä.