Video: Kotimaista bioenergiaa torven täydeltä – "Määrä vaihtelee ihan sen mukaan, syötetäänkö koneeseen risua vai rankaa"

Markus Välimäki (vas.) on Hake- ja Koneurakointi Välimäki Oy:n hallituksen jäsen. Pauli Välimäki on toimitusjohtaja. Maaliskuun alkupuolen tiistaina työmaa oli Kuortaneella. Kuva: Johannes Tervo

Pauli Välimäen hakeyrittäjyys alkoi vuonna 2013.

”Silloin ostin traktorihakkurin. Siitä se käynnistyi”, soinilainen Välimäki kertoo.

Yritysmuoto muuttui osakeyhtiöksi vuonna 2018, kun Pauli Välimäen poika Markus Välimäki tuli toiseksi osakkaaksi.

Kahden miehen yritys keskittyy haketukseen. Aliurakoitsijat huolehtivat kuljetuksista.

Soinilaisyrityksen työmaat ovat Etelä-Pohjanmaan itälaidalla ja pohjoisella Pirkanmaalla.

”Virrat, Alavus, Ähtäri, Kuortane, Soini ja Alajärvi”, Pauli Välimäki luettelee toimialuetta etelästä pohjoiseen.

Markus Välimäki siirtää puuta hakkurin syöttöpöydälle Kuortaneella. Hakkuri on vuosimallin 2014 Scanian päällä. 

• Kotipaikka: Soini
• Perustamisvuosi: 2013. Osakeyhtiöksi 1.7.2018.
• Asiakkaat: Yksityiset kiinteistöt, maatilat ja aluelämpölaitokset. Asiakkaita on yli 200.
• Vuosituotanto: Kymmeniä tuhansia kuutiometrejä haketta.

Välimäet hakettavat asiakkaan puista. Tämä hake menee Kuortaneen energiaosuuskunnalle. 

Haketta syntyy kahdella hakkurilla. Traktorihakkuri on käytössä yhä.

”Valtra T 191 vetää Mus-Max 8 XL -hakkuria. Käytämme sitä varakoneena, ja pienempiä määriä traktoriyhdistelmällä haketetaan säännöllisesti.”

Kahdeksanteräinen hakkuri nielee tunnissa noin 50 kiintokuutiometriä rankaa.

”Tunnissa kertyy 100–150 hakekuutiota. Määrä vaihtelee ihan sen mukaan, mitä hakkurin kitaan menee: syötetäänkö koneeseen risua vai rankaa”, Pauli Välimäki sanoo.

”On ihan tuurista kiinni, kuinka usein hakkurin teriä joutuu vaihtamaan. Välillä saa hakettaa tuhansia kuutioita ilman vaihtoa. Joskus vaihtamiseen saa ryhtyä ensimmäisen kuorman jälkeen”, Markus Välimäki sanoo. Rankojen seassa olevat kivet ja epäpuhtaudet ovat myrkkyä terille. 

Yrityksen toinen hakkuri on Mus-Maxin Wood Terminator 11, joka on vuosimallin 2014 Scanian päällä. Kuormain on Keslan tuote, jonka ulottuvuus on 11,5 metriä.

Käytettynä ostetun rumpuhakkurin 14 terää suoriutuvat tunnissa runsaasta sadasta kiintokuutiometristä rankaa.

”Hakekuutioita syntyy tunnissa 200–250”, Markus Välimäki kertoo.

Välimäkien yli 200 asiakasta ovat Etelä-Pohjanmaan itälaidalla ja pohjoisella Pirkanmaalla. Tässä haketetaan Alavudella. 

Hakkurissa on rummun jälkeen seula, jonka läpi hake menee ennen kuin etenee torveen.

Pienin seulakoko on 40-millimetrinen.

"Sen läpi tuleva hake on sellaista sokeripalan kokoista. Se soveltuu pieniin, yksityisten kiinteistöjen kattiloihin", Markus Välimäki sanoo.

Kari Lahtela purkaa hakekuormaa Pohjanmaan Biolämpö Oy:n polttoainevarastolla Alavudella. 

Maaliskuisena tiistaina Välimäkien työmaa oli Kuortaneella, jossa he hakettivat noin vuosi sitten harvennushakattua puuta Kuortaneen energiaosuuskunnalle.

Metsätien toisella puolella oli karsittuja rankoja, toisella puolella kasa kokopuuta. Aurinko paistoi ja lämpötila oli nollassa.

”Ihanteellinen haketuspäivä”, Välimäet sanovat.

Tammikuun ja helmikuun kovimpina pakkaspäivinä oli toisin. Koneet ovat lujilla, kun lämpötila putoaa –30 asteen tuntumaan.

”Tuollainen pakkanen koettelee varsinkin hydrauliikkaletkuja”, Markus Välimäki kertoo.

Lue lisää:

Hakeyrittäjän toive voimaloille: ”Kotimaiseen hakkeeseen pitää olla valmis sitoutumaan puolta vuotta pitemmäksi ajaksi” – Suomeen virtaa tuontihaketta turpeen korvaajaksi