UUTISTAUSTA Pienen saaren suuret murheet
Kuten kaikki eurooppalaisen pankkijärjestelmän kriisiä seuraavat tietävät, Kypros on saari, joka sijaitsee kahden muun saarivaltion, Islannin ja Irlannin välissä.
Ei maantieteellisesti, vaan kansantaloudellisesti. Kun Islannin pankkijärjestelmä aikanaan romahti, sen saatavat
olivat yli kymmenen kertaa suuremmat kuin maan bruttokansantuote. Kun sama romahdus tapahtui Irlannissa, kerroin oli kahdeksan. Kypros on siinä välissä.
Nyt Kypros kinuaa Euroopan unionilta apupakettia, joka on suunnilleen sen bruttokansantuotteen kokoinen.
On puhuttu 17 miljardin euron määräisestä ja kolmen vuoden mittaisesta lainaohjelmasta. Rahasta noin 10 miljardia varattaisiin maan pankkijärjestelmän pääomittamiseen.
Maailmanlaajuinen finanssikriisi alkoi vuonna 2008 sen jälkeen, kun Kiina oli vuosikausien ajan sijoittanut ulkomaankaupan ylijäämänsä amerikkalaisiin pankkeihin.
Nämä myönsivät edullisia asuntolainoja alemman keskiluokan perheille, joilla ei ollut varaa maksaa lainoja takaisin.
Euroopan pankkikriisiä ryydittivät Saksan ulkomaankaupan ylijäämät, jotka halpakorkoisten eurolainojen muodossa löysivät
tiensä Välimeren alueen maihin, missä ne käytettiin tuottamattomiin tarkoituksiin ja synnyttivät velkakriisin.
Kyproksen pankkijärjestelmän kriisin ytimessä ovat henkilöt, joita Venäjällä kutsutaan oligarkeiksi, Kyproksella hienostuneesti ulkomaisiksi sijoittajiksi ja muualla
maailmassa talousrikollisiksi. He ovat vuosien ajan ohjanneet hämärähommilla hankkimansa rahat turvaan Kyprokselle. Sen alhaiset verokannat ja veltto pankkivalvonta ovat tehneet saarivaltiosta veroparatiisin, jossa laajamittainen rahanpesu on ollut vaivattomasti mahdollista.
Saamansa talletukset kyproslaiset pankit ovat sijoittaneet Kreikan valtion korkeakorkoisiin velkakirjoihin. Kun yksityiset sijoittajat taannoin joutuivat leikkaamaan Kreikalle antamiensa lainojen arvoa, toimesta koitui Kyproksen pankkijärjestelmälle miljardien eurojen tappiot. Siitä se ei ole selvinnyt, eikä selviä ilman ulkopuolista apua.
Neuvotteluja Kyproksen pankkijärjestelmän pelastamisesta on käyty lokakuusta lähtien. Alkuvuodesta todettiin, että ratkaisu on parasta siirtää Kyproksen presidentinvaalien yli.
Noiden vaalien ensimmäinen kierros käytiin eilen. Ylimenokaudella Kypros on sinnitellyt Venäjän myöntämän miljardiluoton turvin. Näin Venäjä on osallistunut omien kansalaistensa varojen turvaamiseen siinä hyvässä uskossa, että EU kuitenkin lopulta päästää pienen jäsenmaansa pälkähästä.
Poliittisesti ongelma on erittäin visainen, sillä mikä tahansa ratkaisu antaa jälleen kerran polttoainetta EU:n vastaisille äärikansallisille populisteille muissa jäsenmaissa.
Mutta vaikka poliittiset vaikeudet jätettäisiin huomiotta, varsinaiseen ongelmaan ei helposti löydy toimivaa ratkaisua. Sen pitää täyttää kaksi ehtoa samanaikaisesti: Ratkaisu ei saa ylittää Kyproksen velanhoitokykyä, mutta sillä ei myöskään pidä palkita sijoittajia, jotka ovat pitäneet saarta veroparatiisinaan.
Kyproksen omat johtajat eivät toki ole syyttömiä maan ahdinkoon. Valtion johdossa on viime vuodet vaikuttanut kommunisti Demetris Christofias, joka ilmeisesti viimeiseen asti toivoi Venäjän tulevan avuksi ja pelastavan maan.
Hän ei asettunut uudelleen ehdolle. Jos ja kun pelastus tulee, se tulee Saksasta, jonka liittokansleri teki joulukuussa selväksi, ettei sille kelpaa maan uudeksi presidentiksi kukaan muu kuin oikeiston Nicos Anastasiades, joka sen jälkeen onkin ollut kaikissa mittauksessa selvässä
johdossa.
Kypros ei taloudellisessa mielessä ole toivoton tapaus. Joulukuussa 2011 amerikkalainen Noble Energy paikallisti sen rannikolta jättimäisen, 100 miljardin euron kaasukentän, jolle on sittemmin annettu nimeksi Afrodite.
Viime viikkoina Kypros on solminut kentän hyödyntämistä koskevia sopimuksia tärkeimpien eurooppalaisten energiayhtiöiden kanssa. Kun sen tuotanto alkaa, eurooppalaiset saavat kyllä rahansa takaisin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
