Ystäväkylä lähentäämaalaisia ja kaupunkilaisia
Bussin starttaamista kohti Hämeenkyröä odottelivat etupenkissä Johanna Kärnä ja Ada Kärnä sekä Paavo Koljonen. Rami Marjamäki Kuva: Viestilehtien arkistoHÄMEENKYRÖ
Mahnalan kylän venetsialaiset äänestettiin Pirkanmaan parhaaksi kylätapahtumaksi Ystäväkylä-hankkeen leikkimielisessä kisassa. Bussiretken osanottajat arvottiin äänestäneiden joukosta.
Miharinrannan venetsialaistulien loisteessa retkeläiset ja kyläaktiivit olivat yhtä mieltä siitä, ettei ystävyyden kipinää voi väkisin sytyttää.
Retkelle osallistuneen Paavo Koljosen mielestä kaupunkilaisten ja maalaisten ystävyydessä ei ole mitään uutta.
”Se kuulostaa jopa vanhanaikaiselta, sillä siitä tulee mieleen YYA-sopimuksen aika”, tamperelainen naurahtaa.
”Jo 70-luvulla ammattiosastot tekivät matkoja maalle tutustumaan maanviljelijöiden työhön ja maalaiset tulivat kaupunkiin katsomaan millaista tehtaassa on, mutta se oli silloin aika väkinäistä.”
Vanha vastakkainasettelu on lientynyt, mutta Ystäväkylä-hankkeen vetäjän Matti Pollarin mielestä uusia tapoja maaseudun ja kaupungin lähentämiseksi tarvitaan silti.
”Monissa maaseutuohjelmissa puhutaan paljon maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen lisäämisestä, mutta juuri siihen keskittyvää hanketta ei tuntunut Pirkanmaalla olevan”, selittää idean isä Ystäväkylän syntyä.
Vuoden alussa startannut hanke on tehnyt tutuksi varsinkin lähiruokaa ja -palveluita.
”Tutustumista puolin ja toisin voisi olla enemmän. Suurin haaste on se, että ystävyyden pitäisi lähteä todellisesta tarpeesta, jotta se jäisi elämään.”
Ystäväkylätoiminta voi tarkoittaa käytännössä vaikkapa kesäteattereiden vierailuja kaupunkiin.
”Maaseudun kesäteatterit voisivat näyttää taitojaan Tampereella talviaikaan”, Pollari ehdottaa.
Kylien tarjontaa tekee tutuksi 8. syyskuuta järjestettävä Lähiruokasafari. Ensi kesäksi Tampereen Hämeenpuistoon on kaavailtu myös Kylänraitti-tapahtumaa, jossa lähialueen parhaat tuotteet ja palvelut pääsisivät esille.
Mahnalalaisella Veera Ritolalla on jo toteuttamiskelpoinen ajatus mielessään.
”Tampereelta voisi tulla bussilla tansseihin Mahnalan lavalle sekä poimimaan mansikoita ja vadelmia marjatiloille”, Miharin rantavirkistysalue -hankkeen vetäjä vinkkaa.
”Lähiöt ovat täynnä autottomia ihmisiä, joten tässä olisi valmis liikeidea jollekin liikennöitsijälle.”
Kaupunkilaisillakin voi olla annettavaa.
”Kaupungista muuttanut saattaa katsoa asioita hiukan eri tavalla ja tuoda maalle uutta virtaa”, muistuttaa pitkän linjan kyläaktiivi Matti Lähteenmäki.
Mallia voi ottaa myös elinkeinoelämän kehittämiseen.
”Maalla ei ole käytetty vielä kaikkia uusien yritysten ja työpaikkojen kehittämismahdollisuuksia mitä löytyy esimerkiksi sote-alalta. Kaupungissa palveluyrittäjyys on paljon yleisempää”, toiminnanjohtaja Petri Rinne Joutsenten reitti ry:stä toteaa.
Yhteistyöhön voi saada vetoapua myös EU:lta, mikäli paikalliskehittäminen laajenee kaupunkeihin vuonna 2014 alkavalla rahoituskaudella.
Joutsenten reitti on Hämeenkyrön seudulla toimiva kehittämisyhdistys.
”Jos kehittämisyhdistyksiä syntyisi myös kaupunkeihin, se helpottaisi maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta”, Rinne uskoo.
HENNA VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
