Asumisen historia tehdään tässä ja nyt
”Perheiden tekemät valinnat herättävät aina keskustelua. Yksi Hyvinkään asuntomessualueen puhutuimmista kohteista tulee olemaan lehtikuusilankuilla päällystetty kivitalo”, esittelee toimitusjohtaja Pasi Heiskanen. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoHYVINKÄÄ (MT)
Kun messuvieraat tänään astuvat Hyvinkään asuntomessualueen porteista sisään, täytettävänä on paljon odotuksia. Koskaan ei tiedetä ennakolta, mikä yksityiskohta jää elämään messualueen tärkeimpänä tai kiinnostavimpana.
”Oulussa vuonna 1976 eräs arkkitehti piirsi itselleen ja perheelleen asuntomessutalon, missä saunaan tuli iso lasi-ikkunallinen ovi. Se herätti valtavasti kiinnostusta, paheksuntaa ja jopa närää. Lehdistö otsikoi, että nyt on asuntomessuilla seksisauna”, kertoo Osuuskunta Suomen asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen.
Lasioven taustalla oli perheen oma tarve ja oivallus, että saunasta olisi näin helpompi seurata pesuhuoneessa olevien lasten leikkejä. Kyseessä ei siis ollut mikään seksisauna, josta olisi ollut tarkoitus tirkistellä pesulla olevia kylpijöitä.
”Lasioviepisodi kertoo, miten jokin asia nousee sattumalta pinnalle. Nykyäänhän lasiovi on saunassa tavanomainen, eikä kukaan enää pidä sitä millään tavoin erikoisena.”
Yksi messutapahtuman tavoitteista onkin nostaa esille tulevaisuuden asumisen innovaatioita. Joitain niistä on alun alkaen pidetty jopa utopistisina.
”Jos ei kokeilla, ei voida oppia. Ensimmäiset aurinkopaneelit nähtiin asuntomessuilla vuonna 1980, ja puukerrostaloja rakennettiin jo vuoden 1996 messuille.”
Asuntomessuja on järjestetty Suomessa vuodesta 1970 alkaen. Jokainen messualue on oman aikansa asumisen malliesimerkki.
”Messualueet vuosikymmenten varrelta kertovat, miten suomalainen asuminen on kehittynyt.”
Vaikka messut päättyvät aikanaan, messualueet jatkavat omaa elämäänsä. ”Ne ovat eläviä historiallisia monumentteja. Ne kertovat siitä, minkä on ajateltu juuri silloin olevan hyvää asumista ja elämää.”
Jokainen messualue kertoo myös aikansa taloudellisesta todellisuudesta. Siitä, millaisia koteja perheillä on ollut varaa rakentaa.
”Messualueilla näkyy kiistattomasti suomalaisten varallisuustason nousu.”
Silmiin pistävää on talojen kokojen kasvu. Kun 1970-luvulla tyypillinen omakotitalo oli noin 105-neliöinen, 2010-luvulla normi on 150 neliötä.
”Eikä kukaan ihmettele, jos joku rakentaa 250-neliöisen talon.”
Pasi Heiskanen on ehtinyt vaikuttaa asuntomessujen toimitusjohtajan pestissä suomalaisen asumisen kehittymiseen jo kymmenen vuoden ajan.
Silloisen Suomen Sparin automarketketjun johtajan paikalta asuntomessujen keulakuvaksi hyppääminen ei ole arkkitehtia kaduttanut hetkeäkään.
Tasapainoilu yleishyödyllisen osuuskunnan johdossa vaatii herkkyyttä.
”Tätä työtä tehdään pitkällä tähtäimellä. Jotta asuntomessut on vahva toimija myös tulevaisuudessa, meidän täytyy nauttia monen tahon luottamusta ja lunastaa odotukset joka vuosi uudelleen.”
Kuntien ja rakennusteollisuuden lisäksi alan tulevaisuuden virtauksia luovat erilaiset järjestöt Invalidiliitosta Sisäilmayhdistykseen ja Omakotiliitosta Työtehoseuraan.
”Me tietysti haluamme kuulla ja toteuttaa kaikkia niitä ajatuksia, jotka hyvää asumista edistävät.”
Pitkäjännitteisyys onkin välttämätöntä, jotta massiivinen messutapahtuma saadaan joka vuosi pystyyn. Tällä hetkellä pohdinnassa on vuoden 2017 messualueen kaavoitus Mikkelissä.
”Mietimme nyt, mikä on uutta ja ajankohtaista neljän vuoden päästä.”
Vaikka messualueet rakennetaan pääsääntöisesti kuntien ja kaupunkien maille, politiikan tekemistä asuntomessujen järjestäminen ei ole. Se on Heiskasen mielestä erittäin tärkeää onnistuneen messutapahtuman takaamiseksi.
”Jotta kaikki loksahtaa paikoilleen ja onnistuneet messut saadaan järjestettyä, kunnassa pitää olla yhteisymmärrys siitä, että messut halutaan meille. Kunnan täytyy voida tehdä asiasta yksituumainen päätös ja määritellä itselleen jo siinä vaiheessa hankkeen keskeiset tavoitteet.”
Heiskanen tunnustaa viihtyvänsä hyvin tavallisten messuvieraiden joukossa. Toimitusjohtajalle on tärkeää päästä kuulemaan tavallisten messuvieraiden kokemuksia messualueelta.
”Kun ihmiset astuvat taloon sisään, he alkavat saman tien sovitella omaa elämäänsä kyseisen kohteen raameihin. He pohtivat, miten eri ratkaisut toimivat omalla kohdalla ja miten omat elämisen rutiinit talossa sujuisivat.”
”Yleisön kuuluukin kritisoida ratkaisuja. Yhden valinta ei aina käy toiselle.”
Asuntomessujen vahva perusta ovat perheet, jotka ovat rakentaneet messualueelle kotinsa. Kohteiden esittelyssä on pyritty tuomaan entistä enemmän esiin rakentajaperheiden tarinoita, jotta messuvieraat ymmärtäisivät, millaisia tarpeita talojen oikeilla asukkailla on.
”Kun saa tietoa perheestä, voi paremmin ymmärtää tehtyjä ratkaisuja ja miettiä, miten talo räätälöityisi paremmin omaan tarpeeseen.”
STINA HAASO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
