Kauppa ei halua maksaa eläinten hyvinvoinnista

Utelias ja leikkisä sika purkaa mielellään energiaansa erilaisiin leluihin. Tuottajille virikkeiden laittaminen sikojen ulottuville merkitsee lisää työtä ja kustannuksia mutta myös sikojen parempaa vointia. Kuva: Kari Salonen

Kolme Suomen suurinta kauppaketjua eivät lämpene ajatukselle maksaa suoraan tuottajille sikojen olojen kohentamisesta kuten Saksassa on toimittu tämän vuoden alusta.

Niiden mielestä vastuu on tuotantoeläinten hyvinvoinnista kiinnostuneilla kuluttajille sekä teollisuudella ja kaupalla, jotka sopivat lihanhinnasta keskenään.

Saksassa kaikki vähittäiskaupan jättiläiset, kuten Lidl ja Aldi, ovat sitoutuneet maksamaan neljä senttiä per myyty sianlihakilo tiloille, jotka ovat mukana vapaaehtoisessa tuotantoeläinten hyvinvointiohjelmassa.

"Suomessa järjestelmä toimii niin, että tuottaja ja teollisuus sopivat tuottajahinnoista. Kauppa ei ole suoraan yhteydessä tuottajiin", sanoo muun muassa Suomen Lidlin kaupallinen johtaja Timo Hansio.

S-ryhmä, Kesko tai Lidl eivät ota suoraan kanta siihen, millainen siivu 4 sentin lisähinta olisi kaupan katteesta.

Hansio viittaa Suomessa käytössä olevaan Laatuvastuu-järjestelmään ja -merkintään, joka Lidlin mielestä riittää.

Laatuvastuu on sertifioitu, viranomaisten hyväksymä kansallinen laatujärjestelmä, joka koskee toimia sikatilalle ennen teurastusta, selittää Laatuvastuu-ohjelmapäällikkö Antti Lauslahti.

"Järjestelmä ei koske hinnoittelua eikä sitä koskevia elementtejä voinut edes ottaa siihen mukaan".

Laatuvastuuta on kuitenkin mahdollista käyttää lisähintajärjestelmän laatimisen pohjana. Lauslahden suunnitelmissa on keskustella sianlihaketjun edustajien kanssa yleisesti siitä, löytyykö täällä kiinnostusta pohtia asiaa.

Jää nähtäväksi, saako tuottaja joskus tulevaisuudessa kaupalta taloudellisen korvauksen eläintensä olojen kohentamisesta toimilla, jotka ovat lain vaatimuksia tiukempia.