Suomalainen savikiekko rapsahtaa taiten säpäleiksi
Savikiekot valmistetaan toimitusjohtaja Jari Poltinojan (vas.) isän rakentamissa tiloissa ja suunnittelemilla koneilla. Kuluneet vuosikymmenet eivät haittaa, kun kerran on tehty kunnolla, kertoo Tommi Rossi. Ville-Petteri Määttä Kuva: Viestilehtien arkistoHYVINKÄÄ (MT)
Tien päässä seisoo ajan patinoima vaatimaton tehdashalli. Ympärillä aukeavat uusmaalaiset pellot. Mistään ei voi päätellä, että olemme maailmanluokan yrityksen pihassa.
Hyvinkääläisen Nastakiekon uumenista lähetetään maailmalle 35 miljoonaa kiekkoa vuodessa. Liikevaihtoa kertyy noin kaksi miljoonaa euroa vuodessa.
”Kevät ja kesä ovat kiireisintä aikaa. Töitä tehdään kolmessa vuorossa ja kiekkoja valmistuu noin 200 000:n päivävauhtia”, kertoo Tommi Rossi.
Nastakiekon vahvuus on tasainen laatu, jonka salaisuus on kivihiilitervapien ja kalkkikiven juuri oikea sekoitus.
”Siitä syntyy kiekko, joka on sopivan rapea”, Rossi kuvailee.
Laatukiekon pitää olla niin kestävä, että se lähtee ehjänä heittimistä, mutta samalla sen on hajottava oikein saatuaan osuman haulikosta.
Kansainvälisten standardien mukaan kiekon pitää painaa 105 grammaa. Viiden gramman poikkeamat sallitaan. Kiekkojen painoa, muotoa ja väriä valvotaan kilpailuissa.
Komeasti pöllähtäen hajoavan kiekon nimi on pölykiekko,. Myös niitä Nastakiekko tekee. Pölykiekkoja käytetään erityisesti loppukilpailuissa, koska ne näkyvät hyvin yleisölle ja televisiossa.
Nastakiekko maalaa mustia kiekkoja sen värisiksi kuin asiakas haluaa.
Eniten myydään oransseja, koska niitä käytetään kilpailuissa. Väriin vaikuttaa myös rata, koska kiekon pitää erottua taustasta.
”Valkoisia on myyty Japaniin”, Rossi kertoo.
Maalit ovat vesiliukoisia.
Tyhjien maalipurkkien lisäksi Nastakiekko tuottaa suhteellisen vähän jätteitä. Kaikki rikkoutuneet kiekot päätyvät uusien raaka-aineeksi.
Kiekko ei maadu, mikä aika ajoin herättää vaatimuksen, että pitäisi valmistaa ekokiekkoja ympäristöystävällisistä materiaaleista.
Nastakiekko on valmistanut ekokiekkoja, mutta niistä tuli liian hinnakkaita, toteaa toimitusjohtaja Jari Poltinoja. Suurin osa asiakkaista ei halua maksaa noin viidenneksen tavallista kiekkoa kalliimpaa hintaa.
Maatuvia kiekkoja on olemassa, mutta niiden teknisessä toiminnassa on ollut ongelmia.
Nastakiekko tuo maahan latvialaiselta partnerilta ekokiekkoja niitä haluaville.
Nastakiekko tekee myös kiekonheittimiä, joita on runsaat 10 erilaista mallia. Vanhin niistä on kehitetty 45 vuotta sitten.
”Kerralla tehtiin niin hyvä, ettei sitä ole tarvinnut muuttaa”, Rossi sanoo.
Heittimiä myydään luonnollisesti samoihin maihin kuin kiekkojakin. Nyt vienti vetää erityisesti Venäjälle, Saksaan ja Yhdysvaltoihin. Sen sijaan Japanissa on hiljaisempaa.
”Taisimme myydä ne markkinat täyteen.”
Heittimet kootaan samalla tontilla kiekkotehtaan kanssa. Suurin osa heittimien noin 300 osasta valmistetaan itse.
”Ei näissä ole kuin yksi vika: ne ovat liian kestäviä”, Rossi hymähtää. Kerran myyty heitin ei juuri huoltoa kaipaa.
Sekä kiekot että heittimet tehdään ampujaa varten. Kun hän onnistuu, mieleen painuu muisto siitä, millä laitteilla nappisuoritus syntyi.
MAIJA ALA-SIURUA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
