Presidenttien hevoset avaaYpäjän ja hevosurheilun historiaa
KIRJA
Presidenttien hevosten tarinat on koottu kirjaksi. Se valottaa paitsi valtion hevostaloutta Ypäjällä myös hevosurheilua ja jopa hivenen ulkopolitiikkaa.
Ypäjän Siittolanmäellä tuli viime vuonna 75 vuotta täyteen valtion harjoittamaa hevosjalostusta, -urheilua sekä koulutusta. Suomen hevosurheilumuseolle koottiin aiheesta näyttely, joka sai joulun alla jatkokseen kirjan.
Presidenttien omistamista hevosista ensimmäinen, joka asui Siittolanmäellä, oli marsalkka C. G. E. Mannerheimin kookas ratsu Käthy.
Käthysta kertovat kirjan liikuttavimmat tarinat. Se saatteli isäntänsä tämän viimeiselle matkalle ja varsoi vain kaksi päivää hautajaisten jälkeen. Käthyn lopetukseen liittyy myös outoja käänteitä, joista on säilynyt aikalaisten kuvauksia.
Urho Kekkosen merkitys raviurheilulle noteerataan selvästi. Kirja myös tuo esiin sen seikan, että presidentin kiinnostus sai itse asiassa alkunsa hänen puolisonsa Sylvin arvostuksesta.
Sylvi Kekkonen oli myös se, joka nimesi kaksi lahjaksi saatua orlov-juoksijaa suomalaisittain Kaunottareksi ja Suosikiksi. Myöhemmin saapunut ori sai nimen Lento.
Kirjan hauskoihin tarinoihin kuuluu, kuinka orlovtammojen varsat ”ristittiin” arvovaltaisten kummien kunnioittaessa tapahtumaa maaliskuussa 1958. Kekkonen ohjasi mediaa ja omaa suosiotaan jo ennen kuin käsitettä mediajulkisuus edes tunnettiin.
Kirja selventää presidentin orlovjuoksijoiden osuutta siihen, että lämminveriset tulivat suomalaisille raviradoille. Samalla se heijastaa mielenkiintoisesti myös Suomen ulkopolitiikkaa: Kekkosen ja Koiviston lahjahevosethan tulivat entisen Neuvostoliiton alueelta.
Vähemmän muisteissa taitaa nimittäin olla se, että myös Mauno Koivistolla oli lahjahevonen. Ratsu Zaslon saapui Suomeen Kazakstanista syksyllä 1992 sen jälkeen, kun presidentti oli vieraillut vasta itsenäistyneessä Keski-Aasian maassa.
Zaslon oli syntynyt aroilla, minkä vuoksi se säilytti koko ikänsä tietyn pidättyväisen linjan suhteessa ihmisiin. Ruuna palveli pidettynä opetushevosena koko ikänsä.
Presidentti Martti Ahtisaari ei koskaan omistanut hevosta. Sen sijaan Tarja Halonen ymmärsi oman suomenhevosemme arvon. Hän on kiinnostuneesti osallistunut omistamansa tamman Ypäjä Tarjan vaiheisiin orinvalintoja myöten.
Nimikkotamma on ollut osaava ja käytetty edustushevonen erilaisissa näytöksissä ja virallisissa tilaisuuksissa sen nelivuotiskaudesta alkaen. Lisäksi se palvelee opetuskäytössä.
Presidentti Sauli Niinistö on niin ikään jo saanut oman varsan, joka Tarjan tavoin edustaa hevosopiston jalostusta. Tänä vuonna vuoden vanhan Ypäjä Juulian vaiheita tullaan varmaan seuraamaan julkisuudessa aikanaan, kun se on koulutuksensa käynyt.
Eri asia on, esitteleekö Niinistö koskaan muita hevosiaan. Hän myönsi kesällä Kuninkuusraveissa olevansa mukana omistajakimpassa.
Ypäjän Siittolanmäen nykypäivään voi tutustua televisioruuduilla, sillä TV2 näyttää 19-osaisen sarjan Ypäjän hevosopiston arjesta. Sen pääosissa ovat opiskelijat ja opettajat.
Sarja alkaa tällä viikolla.
Kirjaa voi tiedustella Suomen hevosurheilumuseolta, sen toimittaneelta museomestari Juha Erolalta, puhelin 040 518 9992.
KAIJALEENA RUNSTEN
Juha Erola, Kyösti Saranpää,
Päivi Laine ja Kirsti Piminäinen:
Presidenttien hevoset Ypäjällä. Suomen hevosurheilumuseo.
Bookwell, Porvoo 2012. 103 sivua. Kaksi uutista Ypäjä-tv-sarjan
henkilöistä: www.kantrilehti.fi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
