Yliö Vastuuta Suomesta ei voi ulkoistaa

Työn tekeminen, ahertaminen on aina kuulunut vahvasti suomalaiseen arvomaailmaan. Työelämän arvot ovat kuitenkin suuressa muutoksessa eivätkä vähiten taloudellisesti haastavien aikojen vuoksi.

Suomalaisen Työn Liiton teettämässä selvityksessä perinteiset arvot – ahkeruus, tunnollisuus ja vastuullisuus – osoittavat merkkejä heikkenemisestä. Jopa viidesosa tulevaisuuden työntekijöistä on hylkäämässä perinteiset vaihtoehdot työn ensisijaisina arvoina.

Yhä pirstaleisemmassa työelämässä työntekijät ottavat enemmän vastuuta omasta urastaan ja tavoitteistaan. Tällöin kuuliaisuuden ja tunnollisuuden sijaan omakohtaiset saavutukset ja arvostuksen kokeminen korostuvat suhtautumisessa työhön.

Työelämän vaikeudet ovat horjuttaneet ihmisten luottamusta työhön.

Uskon ja kilpailukyvyn palauttamiseksi pelkkä kustannustehokkuuden parantaminen ei riitä. Tarvitaan tuottavuuden parantamista työn tuotosten jalostusarvoa kasvattamalla, mikä taas vaatii uudistumista ja investointeja.

Jotta uudistuminen ja investoinnit lähtevät laajasti liikkeelle, tarvitaan makrotason rakenneuudistusten lisäksi mikrotason muutosta, joka koskettaa laajasti meitä kaikki suomalaisia.

Suomalaisen Työn Liitto uskoo, että avain työn negatiivisen kierteen kääntämiseksi positiiviseksi on työn arvostuksen nostaminen.

Työtä tulisi arvostaa enemmän kaikkien suomalaisten toimesta, olimme sitten yhteiskunnallisia päättäjiä, työntekijöitä, työyhteisön jäseniä, johtajia, omistajia, työttömiä tai kuluttajia.

Suomalaisen työn arvostus nousee luomalla merkityksellistä työtä, joka ottaa huomioon suomalaisten työntekijöiden edustamat arvot. Työpaikkojen edustamat arvot eivät voi olla ristiriidassa työntekijöiden ja asiakkaiden arvomaailman kanssa.

Jokaisella työntekijällä on myös vastuu oman työnsä omistamisesta ja omasta roolistaan työyhteisönsä tärkeänä jäsenenä.

Tulevaisuuden suomalainen työ on merkityksellistä ja arvokasta – tällä tarkoitamme, että työn tulee olla tuottavaa, sen tulee luoda kestävää eli pitkän aikavälin arvoa sekä luoda jaettua arvoa kaikille sidosryhmille.

Tällaiset työpaikat aktivoivat kasvua, motivoivat ja sitouttavat työntekijöitä uuden oppimiseen. Lisäksi ne ovat uudistuvan ja menestyvän liiketoiminnan perusta ja ennen kaikkea ne edustavat uuden sukupolven arvoja.

Juuri valitulla uudella eduskunnalla on haastava tehtävä suomalaisen työn puolesta. Kaikki työtä ja työntekoa edistävät päätökset ovat tervetulleita ja myös välttämättömiä.

Jokainen päättäjä voi tukea suomalaisen työn uudistumista toimilla, jotka vahvistavat omistajuutta, elinvoimaisia ja työllistäviä kotimarkkinoita sekä voimakasta suomalaisen työn ja sen tuotosten kansainvälistämistä.

Omistajuusmuotojen moninaisuuden kasvu ja työllistävän pääoman toimintaedellytysten parantaminen tulisi olla yhteiskuntapolitiikan ja lainsäädännön tavoitteena.

Omistajuutta tukeva politiikka ja ennustettava päätöksenteko tukevat uusia investointeja, jotka luovat pohjaa kasvulle niin suomalaisissa suuryrityksissä kuin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.

Yhteiskunnallinen yrittäjyys, jossa yritystoiminnan tarkoitus on tuottaa yhteiskunnallista hyvää, on kasvava omistajuusmuoto, joka tulisi huomioida.

Elinvoimaisia ja työllistäviä kotimarkkinoita on vahvistettava innovaatiopolitiikan ja julkisten hankintojen kautta. Kotimarkkinoiden merkitys on ratkaiseva: yksityisen sektorin työpaikoista ja palkoista 70 prosenttia tulee kotimarkkinoilta.

Innovaatiopolitiikassa tulee keskittyä tuottavuuden ja uudistumisen tukemiseen myös laajalti työllistävillä toimialoilla, kuten vähittäiskaupassa, elintarvikealalla, matkailussa ja rakentamisessa.

Julkisissa kilpailutuksissa on varmistettava, että paikalliset työllisyys- ja tuottavuusvaikutukset otetaan huomioon ja että sopimukset kattavat tuotteen tai palvelun koko elinkaaren.

Suomalaisen työn kansainvälistymistä on vahvistettava tukemalla erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten verkottumismahdollisuuksia vientimarkkinoilla sekä edistämällä useita toimialoja läpileikkaavien Suomi-brändien kuten Design from Finlandin ja Cleantech Finlandin pitkäjänteistä näkyvyyttä maailmalla.

Suomen vienti on edelleen liian kapeilla harteilla: 25 yritystä kattaa puolet koko Suomen viennistä. Siksi myös palvelualojen kansainvälistymiseen tulee panostaa entistä vahvemmin.

Suomalainen työ on ainut asia, jolla voimme suoraan vaikuttaa kilpailukykyymme ja siihen, että pärjäämme tulevaisuudessa.

Työn omistajuus ja sen arvostus lähtee meistä jokaisesta. Tätä asiaa emme voi ulkoistaa. Meillä on vastuu kehittää omaa työtämme ja työyhteisöämme olimmepa sitten omistajia, johtajia tai työntekijöitä.

Meillä Suomalaisen Työn Liitossa on tehtävä edistää suomalaisen työn menestystä. Tehtävä on erityisen tärkeä nyt, kun suomalainen työ on tienhaarassa. Tarvitsemme plussasummapeliä nollasummapelin sijaan.

Meillä on vastuu paitsi työntekijöinä myös kuluttajina siitä, miten suomalaisen työn käy. Jokainen suomalainen voi vaikuttaa omilla valinnoillaan työpaikkojen säilymiseen ja uusien syntymiseen. Tämä lopulta ratkaisee sen, miten suomalaisen työn ja Suomen käy.

Se on meidän jokaisen asia – arvovalinta.

Tero Lausala

Kirjoittaja on Suomalaisen

Työn Liiton toimitusjohtaja.

Avaa artikkelin PDF