Sähköt katkeavat kokonaiselta kyläseudulta – kuinka ongelmista selvitään? Se kyläläisten on ratkaistava itse

On helmikuun puoliväli ja talvimyrsky riepottelee Mäntyharjun Enonkyliä.

Lunta tupruttaa, tuuli kinostaa sitä teille. Kello 18.42 alue pimenee kerralla, kun sähköt katkeavat. Puhelinverkko alkaa pätkiä, sitten myös nettiyhteydet menevät kokonaan. Talot alkavat viiletä.

Mitä kyläyhteisö voi tehdä? Entä miten tilannetta voisi ennakoida?

Sitä pohdittiin Enonkylien kyläturvallisuusillassa Mäntyharjun Pärnämäen kylällä syyskuussa.

Noin 30 kyläläistä Enonveden seudun kylistä kokoontui miettimään varautumista ja turvallisuutta.

Emilia Selänniemi esitteli Enonkylät ry:n kyläturvallisuuskyselyn tuloksia. Naapuruston Whatsapp-ryhmä koetaan tärkeäksi turvallisuustekijäksi. Ikääntyneistä on kylissä huolta. Kuva: Anna-Katri Hänninen

Hallitus päätti budjettiriihessään korottaa kylätoiminnan vuosittaista valtionapua miljoonalla eurolla.

Lisärahalla mahdollistetaan maakunnallisten kyläyhdistysten koulutus- ja neuvontatyötä, kertoo Suomen Kylät ry:n toiminnanjohtaja Suvi Louhelainen.

Suomen Kylät ry julkaisi Kylävara-toimintamallin eli paikallisen yhteisöllisen varautumisen mallin helmikuussa. Ajatuksena on, että kylät täydentävät viranomaisten työtä.

”On todella hyvä mieli siitä, että päättäjät ja istuva hallitus ovat nähneet kylätoiminnan voiman. Nyt Kylävara-mallin jalkauttamista ja toiminnan juurruttamista suomalaisiin kyliin päästään jatkamaan”, sanoo Louhelainen.

Kyläturvallisuusiltaan kokoontui noin 30 ihmistä Enonveden seudulta. On hyvä kartoittaa, mitä ammattihenkilöitä kylältä löytyy, keskustelussa todettiin. Kuva: Anna-Katri Hänninen

Etelä-Savon kyläturvallisuus -hankkeen työntekijät Katja Kalenius (vas.) ja Anni Pietarinen kiertävät maakunnan kyliä kouluttamassa. Oikealla Järvi-Suomen kylien toiminnanjohtaja Mervi Lintunen. Kuva: Anna-Katri Hänninen

Kylissä tapahtuu Louhelaisen mukaan nyt todella paljon: perustetaan kyläturvaryhmiä, kehitetään kyläradiotoimintaa ja varustetaan kylätaloja aggregaatein ja sydäniskurein.

Kylätoiminnan verkostossa on 4 300 toiminnallista kylää. Niistä neljäsosa on erittäin aktiivisesti mukana kyläturvallisuustoimissa.

”Pitkän tähtäimen tavoite on, että Kylävara otetaan käyttöön kaikissa kylissä.”

Valmiita malleja kylille ei anneta, vaan jokainen kylä saa miettiä itse, mitä tarvitsee. Välineitä löytyy sähköisestä kylävara.fi-työkalupakista.

”Ymmärrämme maaseutukylissä, että jos haluamme ja tarvitsemme jotain, paras keino on toimia itse”, sanoo Louhelainen.

Kylissä on aktivoiduttu, sillä viranomaisten apu on yhä kauempana, kun palveluja viedään koko ajan kauemmas.

”Ihmiset ovat huolissaan siitä, miten kylillä pärjätään. Emme halua muuttaa pois”, sanoo toiminnanjohtaja Mervi Lintunen Järvi-Suomen Kylistä.

Myös Enonkylät ry:n kyläturvallisuuskyselyssä turvallisuuteen liittyvistä huolenaiheista ykkösenä on viranomaisavun hidas saapuminen ja pitkä matka päivystykseen.

Projektityöntekijä Anni Pietarinen esittelee skenaariota, jossa kylät jäävät talvimyrskyn armoille. Mitä apuja kyläyhteisöstä löytyy? Kuva: Anna-Katri Hänninen

Kylävara vakiinnutetaan kansalliseksi suositukseksi 72 tuntia -varautumissuosituksen rinnalle.  Kuva: Anna-Katri Hänninen

Etelä-Savon kylät ovat Suomen aktiivisimpia turvallisuus- ja varautumisasioissa.

Nyt kyläturvallisuustyössä mukana on yli 130 kylää. Kyläturvaryhmiä on perustettu 70. Järvi-Suomen Kylät on tavannut yli 3 000 ihmistä.

Lisäksi kaikki maakunnan kunnat ovat näyttäneet vihreää valoa kyläradioiden perustamiselle. Ensimmäisenä tukiasemat on jo ostettu Mäntyharjuun ja Puumalaan.

”Vauhti on yllättänyt meidät kaikki”, kertoo Lintunen.

Aktiivisuuden taustalla on Suomessa ainutlaatuinen malli: Järvi-Suomen kylät pyörittää maakunnallista Etelä-Savon turvallisuus -hanketta, jossa yhteistyökumppanina on hyvinvointialueen pelastustoimi. Euroopan maaseuturahaston rahoittaman hankkeen budjetti on noin 360 000 euroa.

Aloite hankkeeseen tuli pelastuslaitokselta, joka oli huolissaan siitä, ettei tunnista kyliltä ihmisiä tai paikkoja, missä kyläläiset kokoontuvat.

Nyt maakuntaan rakennetaan kyläturvaryhmien verkostoa, joka välittäisi tietoa kylän, kunnan ja pelastustoimen välillä.

Kylävara-toimintamalli antaa maaseudun kylille työkaluja turvallisuustyöhön.

Enonkylätalolla kyläläiset jakautuvat pienryhmiin keskustelemaan talvimyrskystä ja ennakoinnista.

Vastikään kylille muuttanut Emilia Selänniemi kirjaa paperille: vettä on varattu, aggregaatti valmisteltu ja pakastimet peitelty.

Vapaa-ajan asukas Ulla Koivunen muistuttaa, että on tärkeää pysyä rauhallisena ja välttää paniikkia. ”Kotivaran pitää olla kunnossa.”

”Ja onkin. Kauppaan on matkaa, joten kerralla tulee tehtyä isot ostokset”, sanoo kyläyhdistyksen puheenjohtaja Tiina Kohonen.

Kyläläinen Terttu Lahdelma muistuttaa, että jos tiet ovat tukkeessa, mökin mummo ei saa aurauskalustoa mistään moneen päivään. ”Tästä pitää pitää huoli, jos on sairaankuljetuksia.”

Kohosen mukaan kyliltä löytyy usein apua, kun sitä lähtee kyselemään.

Myös kyläturvallisuuskysely kertoo, että Enonkylissä moni on valmis antamaan omaa aikaansa ja kalustoaan muiden käyttöön.

Tiina Kohosen (vas.) mukaan kyliltä löytyy usein apua, kun sitä lähtee kyselemään. Kohosen ja Emilia Selänniemi, Terttu Lahdelma ja Ulla Koivunen keskustelivat varautumisesta. Kuva: Anna-Katri Hänninen

Kyläläiset halutaan saada pohtimaan ja keskustelemaan oman kylänsä tilanteesta.  Kuva: Anna-Katri Hänninen

Afrikkalainen sikarutto ja viime joulukuun myrskyt ovat osoittaneet, että yhteisön tukea tarvitaan erilaisissa kriisitilanteissa, sanoo Lintunen.

”On tärkeää ymmärtää, että tarvitsemme kaikkia, jotta selviämme pienenä maana kriiseistä – oli kriisi mikä tahansa.”