Lukijalta: Strategia, jota ei ymmärretä, ei siirry käytäntöön

Sami Sulkko ja Jari Välimäki kirjoittavat, että Suomelta ei puutu strategioita vaan systemaattinen tapa johtaa ne maaliin (MT 14.9). Diagnoosi on oikea. Listalta puuttuu kuitenkin yksi keino, joka on halvempi kuin uudet rakenteet.

Strategia, jota ei ymmärretä, ei ohjaa yhtään päätöstä. Kyseessä on johtamisen haaste, joka ratkaistaan viestinnällä.

Julkishallinnossa ja yrityksissä toistuu sama kaava. Strategia valmistellaan pienessä piirissä, ja viestintä kutsutaan mukaan vasta, kun teksti pitäisi saada selkeään muotoon. Viimeistelty ulkoasu ei kuitenkaan tee epäselvistä tavoitteista selvempiä.

Siksi viestinnän on oltava mukana alusta asti. Viesti ry:n ja Sitran tuoreessa tulevaisuuskyselyssä viestinnän ammattilaiset pitivät viestintää yhä tärkeämpänä osana muutosten johtamista. Sanoittaminen on strategiatyön ydintä.

Sen jälkeen alkaa kriittinen työ. Strategiasta on viestittävä niin, että jokainen työntekijä ymmärtää, mitä se tarkoittaa hänen omassa työssään. Muuten se ei ohjaa arjen valintoja, eikä muutosta tapahdu.

Tämä liittyy siihen, mitä Sulkko ja Välimäki pitävät rakenteellisena ongelmana. Strategia jää jalkoihin myös siksi, etteivät uudet päättäjät ymmärrä, mitä edellisellä on tarkoitettu. Kun perustelut ja rajaukset on sanoitettu selkeästi, seuraavan hallituksen on helppo jatkaa työtä. Kun niitä ei ole, uudet tekijät aloittavat aina alusta. Näin syntyy se strategioiden kierrätys, jota kirjoittajat aiheellisesti moittivat. Hyvin viestitty strategia on organisaation muisti.

Strategiaprosessi on vaativaa johtamistyötä. Se edellyttää kykyä tehdä valintoja, kuunnella organisaatiota ja sidosryhmiä sekä ilmaista vaikea asia ymmärrettävästi. Tätä osaamista Suomessa tarvitaan lisää.

Suomelta ei puutu strategioita. Meiltä puuttuu tapa viestinnällistää ne ja tehdä ne sitä kautta ymmärretyiksi. Vasta silloin ne siirtyvät käytäntöön.

Siina Repo

toiminnanjohtaja

Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry