Heinäkuu oli viileä ja sateinen

Sateet ovat aiheuttaneet heinäkuussa paikoin myös tulvia. Kuva: Ville-Petteri Määttä

Heinäkuussa Suomi kuului kesäkuun tapaan pääasiassa matalapaineen alueeseen. Se piti sään epävakaisena ja viileänä lähes koko kuukauden ajan, kertoo Ilmatieteen laitos kuukausikatsauksessaan.

Kuukauden keskilämpötila jäi koko maassa alle pitkäaikaisen keskiarvon. Maan eteläosassa keskilämpötila oli runsaat 15 astetta, Pohjois-Lapissa vajaat 11 astetta.

Maan itä- ja pohjoisosassa oli harvinaisen viileää. Näin viileä heinäkuu toistuu siellä keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.

Kainuussa ja Itä-Lapissa heinäkuu on yhtä viileä keskimäärin kerran 30 vuodessa.

Heinäkuun alussa pääsi ohimenevästi hyvin lämmintä ilmaa virtaamaan etelästä maan etelä- ja keskiosaan.

Kuukauden korkein lämpötila, 31,4 astetta, mitattiin Kouvolan Utissa 3. päivänä.

Hellepäiviä kertyi heinäkuussa kolme, ja koko kesän aikana niitä on kertynyt kaikkiaan vain neljä, mikä on toiseksi vähiten vuodesta 1959 alkaen. Vähemmän hellepäiviä on ollut ainoastaan vuonna 1962, jolloin niitä oli koko kesän aikana kolme.

Heinäkuun alin lämpötila, -1,7 astetta, mitattiin Sallan Naruskassa 6. päivänä.

Maan eteläosassakin oli muutamia kylmiä öitä, ja paikoin esiintyi hallaa.

Sademäärässä oli Ilmatieteen laitoksen havaintoasemilla suuria eroja, mutta keskimäärin heinäkuu oli tavanomaista sateisempaa.

Suurimmat sademäärät mitattiin Ahvenanmaalla, länsirannikolla ja Kainuussa, joissa satoi jopa lähes kaksin verroin tavanomaiseen nähden.

Vähiten vettä kertyi Perämeren rannikolla ja pohjoisimmassa Lapissa, jossa jäätiin noin puoleen tavanomaisesta sademäärästä.

Havaintoasemista sateisin oli Suomussalmen Pesiö, jossa sadetta kertyi 160,9 millimetriä. Vähiten eli 26,4 millimetriä satoi Utsjoen Kevolla.

Suurin vuorokautinen sademäärä, 70,4 millimetriä, mitattiin Uudenkaupungin Nervanderinpuistossa 7. päivänä.

Heinäkuussa koettiin myös muutamia paikallisia rankkasateita, jotka aiheuttivat äkkitulvia. Tällainen sattui muun muassa Tampereella 16. heinäkuuta.

Salamoita paikannettiin heinäkuussa ennätyksellisen vähän, yhteensä runsaat 10 000, mikä on tilastojen alhaisin lukumäärä.

Aikaisempi ennätys mitattiin vuonna 1968, jolloin heinäkuussa esiintyi 10 500 salamaa. Keskimäärin heinäkuun maasalamamäärä on noin 60 000.

Eniten, eli noin 2 500 maasalamaa rekisteröitiin 9.7.

Yli tuhannen salamaniskun ukkospäiviä on Ilmatieteen laitoksen mukaan ollut koko vuonna vain neljä. Vaikka salamointi on ollut vähäistä, heikompia ukkosia on esiintynyt lähes koko maan alueella.