Maaseutu hyötyy etä-opiskelusta
Suomalainen maaseutu on elänyt pitkään murrosvaihetta. Nuorten poismuutto opiskelujen perässä huolettaa erityisesti pieniä kuntia. Nuori voi joutua muuttamaan koulutuksen vuoksi jopa toiselle puolelle Suomea, mikä tarkoittaa monesti sitä, että koulun päätyttyä ei palata kotiseudulle. On selvää, että maakuntakeskusten korkeakoulut vetävät ympäröivän seudun nuorisoa.
Mutta onko näin pakko olla? Eikö ole ajan ja rahan tuhlausta, että nuoret joutuvat käymään kaukana kotiseudustaan oppitunneilla, jotka voitaisiin kuitenkin tenttiä erinomaisesti myös kotoa käsin? Nykyaikana teknologia mahdollistaa sen, että koulussa ei tarvitse olla fyysisesti paikalla. Opiskelu voidaan toteuttaa myös internetin välityksellä: sähköpostilla, e-kirjastoissa, videoneuvotteluissa ja sähköisissä oppimisympäristöissä.
Maaseudun elinvoimaisuuden kannalta on tärkeää huolehtia, että etäopiskelun mahdollisuuksia lisätään erityisesti korkeakoulutuksessa. Mitä enemmän kursseja voi suorittaa etänä, sen vähemmän syntyy tarvetta poismuutolle maaseudulta. Tämä ei tarkoita lähiopetuksen lopettamista, vaan sitä, että etäopiskelun tulisi olla lähiopetuksen lisäksi yksi vaihtoehto suorittaa kurssi.
Suomalaista maaseutua, Pohjanmaa mukaan lukien, on autioitettu vastuuttomilla päätöksillä. Nyt tarvitaan uusia tuulia. Tavoiteltava olotila on, ettei nuorten ole pakko muuttaa toiselle puolelle Suomea opintojen perässä, vaan heillä on mahdollisuus opiskella edullisesti kotiseudullaan. Etäopiskelussa on suomalaisen maaseudun tulevaisuus.
Aleksi Hernesniemi
yhteiskuntatieteiden kandidaatti
Kannus
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
