Suomella riittää kirittävää biotaloudessa – tuleeko hamppu avuksi?
Hamppu on monipuolinen kuitukasvi, jota voidaan hyödyntää muun muassa rakennusteollisuudessa. Ville Virtanen Kuva: Viestilehtien arkistoHuoltovarmuusorganisaation selvityksen mukaan Suomessa on asukasta kohden laskettuna EU:n suurin ja maailman neljänneksi suurin biokapasiteetti.
Biomassoihin voidaan lukea metsien, peltojen ja vesistöjen biomassat, eläin- ja mikrobiperäiset biomassat, yhdyskuntajätteet, prosessiteollisuuden orgaaniset sivuvirrat sekä maatalouden orgaaniset jätteet.
Puun ja kasvibiomassojen käyttö on pysynyt Suomessa vakiotasolla 1970-luvulta lähtien. Sen sijaan mineraalien ja tuontijalosteiden käyttömäärät ovat kasvaneet voimakkaasti.
Luonnonvarojen kokonaiskäyttö on viime vuosikymmeninä kasvanut lähes kaksinkertaiseksi: vuonna 1970 se oli noin 298 miljoonaa tonnia ja vuonna 2013 noin 570 miljoonaa tonnia vuodessa.
Hamppu on monipuolinen kuitukasvi, jota voidaan hyödyntää muun muassa rakennusteollisuudessa, paperinvalmistuksessa, tekstiiliteollisuudessa sekä köysien ja matkalaukkujen valmistuksessa.
Suomessa hamppua on viljelty sota-aikoina, mutta nykyään sen viljely on vähäistä.
"HempRefine Oy on aloittanut kuituhampun viljelysopimuksien solmimisen Länsi-
Suomen ja Pohjois-Karjalan alueilla. Länsi-Suomessa viljelijöitä on jo kymmeneltä paikkakunnalta ja sopimuksia uusien viljelijöiden kanssa tehdään jatkuvasti”, Suomessa hamppua jalostavan HempRefine Oyn viljelyvastaava Henri Mattila kertoo.
Hänen mukaansa tavoitteena on vuoteen 2017 mennessä vähintään 700 hehtaarin viljelypinta-ala ja kolme viljelykeskittymää.
”Tällä hetkellä liikuteltava kuidutuslinjamme sijaitsee Turun ja Tampereen välissä, Humppilassa. Toisin kuin viljoilla, kuituhampun hintakehitys on vakaata ja hintojen odotetaan nousevan lähitulevaisuudessa maltillisesti”, Mattila sanoo.
”Keväällä 2014 paalatun kuituhampun katetuotto ylitti rehuohran tuoton yli 5 tonnin kuiva-ainesadoilla. Kuituhamppu on satoisa, mutta korkeat yli seitsemän tonnin kuiva-ainesadot edellyttävät hampulle sopivaa maaperää ja lannoitusta.”
Mattilan mukaan viljelijän kannattaa huomioida kuituhampun maanparannusvaikutukset, joiden on tutkimuksissa todettu kasvattavan seuraavan vuoden viljasatoa 10–30 prosenttia.
”Kuituhamppu vähentää myös seuraavan vuoden rikkakasvimäärää isokokoisten lehtien varjostaessa aluskasvustoa.”
HempRefine jalostaa hampusta luonnonkuituja biokomposiittien ja rakennuseristeiden raaka-aineiksi.
Huoltovarmuusorganisaation mukaan kuituhamppupelto tuottaa 3–4 kertaa enemmän kuitua kuin vastaavan kokoinen metsäala.
Uusi sato valmistuu vuosittain, toisin kuin metsän, jonka kuitukäyttöön kasvaminen kestää noin 20 vuotta. Hampun kuitu on kuitenkin erilaista kuin puukuitu.
Terhi Pape-Mustonen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
