Haikarat muuttavat siipi siivessä
BULGARIA
Burgasin kaupungin harmaiden kerrostalojen karut piirteet kohoavat Podan lintuaseman pohjoispuolella. Sataman nostokurjet kököttävät paikoillaan. Vaaleat pilvilautat hinautuvat yli rantakukkuloiden.
”Izchaite, izchaite, odota, odota”, sanoo Yana Barzova, Podan lintuaseman luonto-opas.
Puolen tunnin päästä hän rientää bulgarialaisten opiskelijoiden kanssa ylimmälle tasanteelle sanoen mennessään: ”Izchaite.”
Tunti on kulunut, kohta toinen. Tasanteella on sietämättömän kuumaa. Lämpötila nousee varjossa reippaasti yli kolmenkymmenen asteen. Vesipullo tyhjenee nopeasti. Yana huutaa ylätasanteelta: ”Haikaroita!”
Pohjoisen puolen taivaalla matelee eteenpäin suuri parvi kattohaikaroita. Parven keskiosa aloittaa kiertelyn nousevassa ilmavirtauksessa. Sadat linnut irtaantuvat parvesta ja kieppuvat ja kaartelevat kohti korkeuksia.
Samaan aikaan uusi parvi kohtaa edellisen ja kohoaa lämpimiin ilmavirtauksiin. Parvi hajoaa, sekoittuu ja aloittaa villin nousun poutapilvien sekaan.
Saksalainen lintuharrastaja Andre Pipping katsoo kohti merta. Matalalla lähenee Podan tornia valtaisa kattohaikaraparvi. Massa kiehuu ja kieppuu holtittoman tuntuisesti. Parvessa on arviolta 8 000 kattohaikaraa.
”Viime vuonna kattohaikaroiden muutto oli vilkkainta 23. elokuuta. Silloin ranskalaiset lintuharrastajat arvioivat suurimmassa parvessa olevan noin 50 000 kattohaikaraa”, kertoo Pipping.
Nyt tornin ohittaa joka puolelta suuria kattohaikaraparvia. Aivan yli muuttaneessa parvessa kaksi kesän poikasta törmää toisiinsa. Alempi lintu korahtaa kiukkuisesti ja kauhoo itselleen alemman lentokorkeuden.
Käytännössä kaikki Itä-Euroopan kattohaikarat käyttävät tätä reittiä muuttomatkallaan.
Kattohaikaralla menee hyvin. Muuttajamäärät ovat kasvaneet tasaisesti ja parvissa on mukana paljon kesän poikasia.
Kattohaikara on ihmisten suosikkilintu. Uusia, lasikuituisia pesälavoja valmistetaan jo teollisesti. Kärrynpyörät latojen katolla ja lautaviritykset sähköpylväissä ovat jäämässä historiaan. Uusilla alustoilla pesät säilyvät erinomaisen hyvin ja poikastuotto on hyvä.
”Kaikki rakastavat kattohaikaroita. Ensimmäisten haikaroiden saapuminen on merkki kevään alkamisesta. Syysmuuton aikana lintuasemalla vierailevat nuoret kysyvät aina haikaroista. Muuttoparvien näkeminen kiinnostaa kaikenikäisiä”, kertoo Barzova.
Tornissa ei vain ihailla suuria lintuja. Alakerrassa on esitteitä, jotka kertovat, miten lintuja suojellaan. Erityisenä tiedotuksen kohteena ovat päiväpetolinnut ja hanhet.
Bulgariaan saapuu talvehtimaan valtava määrä pohjoisia hanhia. Lintuharrastajat jakavat metsästäjille esitteitä, joissa on kuvattu alueella esiintyvät hanhet.
Ainoastaan tundrahanhia saa metsästää. Metsä-, kilju ja punakaulahanhi ovat rauhoitettuja. Usein hanhet liikkuvat sekaparvissa ja silloin metsästäjät saattavat ampua huolimattomuuttaan myös punakaulahanhia.
Punakaulahanhi on maailmanlaajuisesti erittäin uhanalainen. Suurin osa niistä pesii Siperiassa, Taimyrin niemimaalla. Noin 90 prosenttia kaikista maailman punakaulahanhista talvehtii Bulgariassa, Mustanmeren länsiosassa. Ne lentävät yli 6 000 kilometriä arktisilta pesimäpaikoiltaan talvehtimisalueille.
Via Pontica on muinaisen roomalaisen valtatien nimi. Tie alkoi nykyisen Turkin keskiosista ja eteni Istanbulin kautta Mustanmeren länsirannikkoa seuraten Pohjois-Romaniaan. Via Pontica on nyt Itä-Euroopasta Afrikkaan muuttavien lintujen ilmasillan nimi.
EERO KETOLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
