vierasyliö Elinvoimainen kotimainen elintarvike-teollisuus ylläpitää huoltovarmuutta

Muualle

siirtyneen tuotannon palauttaminen

takaisin on hidasta.

Suosimalla suomalaista ylläpidämme

omaa huolto-

varmuuttamme.

Omavaraisuus on yksi keskeisimpiä tekijöitä, jolla huolehdimme elintarvikehuollon huoltovarmuudesta.

Mikäli Suomi olisi hyvin riippuvainen tuontielintarvikkeista, voisi pitkään jatkuva poikkeustilanne tai kriisi aiheuttaa mittavia ongelmia ruokahuollolle.

Kotimaassa tuotetut raaka-aineet ja elintarvikkeet takaavat sen, ettei suomalaisilta lopu ruoka, vaikka laivayhteydet Suomeen esimerkiksi laajemman poikkeustilanteen vuoksi olisivat rajoittuneet.

Suomen omavaraisuuden aste on verrattain hyvä, sillä kotimaisuusaste arkisessa elintarvikehuollossa on noin 75 prosenttia. Suurin osa Suomessa valmistettujen ruokien ja juomien raaka-aineista on kotimaista alkuperää.

Ilman elinvoimaista alkutuotantoa meillä ei olisi elintarviketeollisuutta nykyisessä laajuudessaan – ja vastaavasti, jos Suomessa ei ole menestyvää elintarviketeollisuutta, ei nykyisen kaltaista alkutuotantoakaan olisi.

Pitkään jatkuvassa kriisissä elintarviketeollisuuden ja kauppojen tuotevalikoimaa jouduttaisiin ehkä kaventamaan, mutta kaikesta huolimatta tuotantoa pystytään ylläpitämään vaikeinakin aikoina.

Ruokahuollon turvaaminen ei edellytä valtavia varastoja, vaan tärkeää on huolehtia tuotantoyksiköiden normaalin toiminnan jatkuvuudesta.

Suomen ilmasto, sijainti ja talouden rakenne määrittävät pitkälti huoltovarmuudelle asetetut tavoitteet ja sen ylläpitämiseen käytettävät keinot.

Riippuvuus merikuljetuksista, pitkät kuljetusetäisyydet ja paljon energiaa kuluttava taloutemme vaikuttavat siihen, miten huoltovarmuudestamme huolehditaan.

Toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa, Suomessa ei varastoida valmiita elintarvikkeita. Pidemmän ajan toimintavarmuutta pyritään ylläpitämään huolehtimalla siitä, että keskeisiä raaka-aineita on saatavilla riittävästi.

Huoltovarmuus ja hyvinvoiva talous ovat sidoksissa toisiinsa, sillä jos elintarvikealan yritykset kärsivät taloudellisesti, myös omavaraisuus heikkenee. Huonosti voiva yritys ei pysty panostamaan jatkuvuuden hallintaan, jolloin sen toiminta on herkempi häiriöille.

Häiriötilanteen ei välttämättä tarvitse olla kovinkaan suuri näkyäkseen ihmisten arjessa. Esimerkiksi talvimyrskyn aiheuttamat laajat sähkökatkot vaikuttavat kauppojen hyllyvalikoimaan nopeasti.

Vähittäiskaupassa ei enää ylläpidetä suuria varastoja, vaan tuotetäydennyksiä tehdään usein. Jos elintarviketeollisuuden tuotantoon tai jakelujärjestelmiin tulee sähkö- tai tietoliikennekatko, se näkyy jo vuorokauden sisällä. Myymälöissä sähkökatko sulkee ovet saman tien.

Näiden yhteiskunnan kannalta välttämättömien toimintojen jatkuvuus myös häiriö- ja poikkeustilanteissa pyritään varmistamaan erilaisilla ennakoivilla toimenpiteillä.

Suomi on teknologisesti kehittynyt yhteiskunta, jossa arkiset ja samalla elintärkeät toimet nojautuvat toimintakykyiseen tietoverkkoon. Maksamme ostoksemme kortilla ruokakaupassa, jonne tavarat ovat tulleet automatisoidun logistiikkaketjun toimittamina.

Päivittäisten ruoka- ja juomatuotteiden valmistaminen perustuu tuotantojärjestelmiin ja logistiikkaan, jotka toimivat tietoverkossa.

Myös maatilojen tuotanto on yhä enenevässä määrin automatisoitujen järjestelmien varassa, joten alkutuotanto on riippuvainen luotettavista tietojärjestelmistä sekä tietoliikenne- ja sähköverkoista.

Suomalaiset kuluttajat kokevat kotimaisen ruuan luotettavaksi.

Kotimainen elintarviketuotanto on korkeaa teknologiaa, ammattiosaamista ja tarkkoja laatuvaatimuksia pellosta pöytään saakka. Kriisitilanteessa tällä olisi oletettavasti entisestään korostuva merkitys. Varmuus ruuan saatavuudesta ja turvallisuudesta lisää myös henkistä kriisinsietokykyä.

Suomi on yhä tiiviimmin kytkeytynyt kansainväliseen talouteen.

Kansainvälistyminen, verkostotalous ja teknologinen kehitys luovat myös osaltaan uusia riskejä. Tämän vuoksi myös huoltovarmuutta täytyy kehittää jatkuvasti.

Elintarviketalouteen liittyviä järjestelyjä ovat esimerkiksi tuontirehuraaka-aineiden, kasvinsuojeluaineiden sekä siemen- ja leipäviljan varmuusvarastot.

Materiaalinen varautuminen tukee jatkuvuuden varmistamista eli jatkuvuudenhallintaa. Esimerkiksi elinkeinoelämän toiminnalle ja maanpuolustukselle keskeisten raaka-aineiden varmuusvarastoinnin avulla lisätään huoltovarmuutta.

Ilman elinvoimaista elintarviketeollisuutta, kotimaista alkutuotantoa sekä suomalaista osaamista omavaraisuutemme ei olisi nykyisellä hyvällä tasolla.

Jotta tuotantoon kohdentuvat investoinnit saadaan pysymään Suomessa, on kotimaiseen osaamiseen panostaminen tärkeää. Muualle siirtyneen tuotannon palauttaminen takaisin on hidasta.

Suosimalla suomalaista ylläpidämme omaa huoltovarmuuttamme, mutta myös vaalimme maamme hyvinvointia sekä kotimaista työllisyyttä.

AILI KÄHKÖNEN

Kirjoittaja on Elintarviketeollisuusliiton valmiuspäällikkö.

Avaa artikkelin PDF