PÄIVÄN KYSYMYS Pitääkö hamstrata käteistä?
Kreikkalaiset ovat viime aikoina nostaneet käteistä pankin seinästä sen, mitä irti ovat saaneet.
Pitäisikö suomalaistenkin varautua huonoihin aikoihin ja hommata käteistä, taloustieteen professori Matti Virén?
Suomessa on jo nyt paljon ihmisiä, joilla on huomattavasti varallisuutta käteisenä. Patjojen puistelun yhteydessä setelejä pöllähtää. Käteisen kuviteltiin häviävän kokonaan, mutta sen määrä on kasvanut Suomessa koko eurokauden.
Paljonko suomalaisilla on rahaa patjan alla?
Käteisrahan määrää ei tarkkaan tiedetä. Toisin kuin markka-aikaan euroista ei pysty jäljittämään, minne liikkeelle lasketut setelit ja kolikot menevät.
Laskipa miten tahansa, luku on yllättävän iso, keskimäärin 1 000 euroa henkeä kohden.
Yrityksillä on 15–20 prosenttia liikkeellä olevista rahasta. Lisäksi itärajan taakse menee euroja hirveä määrä – ehkä jopa puolet.
Miten suomalaisten olisi hyvä ylipäätään toimia?
Kysymys ei ole vain Kreikasta. Suomessakin on ihmisiä, joilla on todella isot rahakassat, he ovat varustautuneet suurin piirtein ydinsotaa varten. Toisaalta on hirveästi – jopa kolmasosa – ihmisiä, jotka elävät ilman minkäänlaista likviditeettipatjaa, kukkarossa on parikymppiä ja tilillä ehkä kuusikymppiä.
On huolestuttavaa, että ihmisten käyttäytyminen ei ole muuttunut, vaikka työttömyysriski on kasvanut, ja jokainen voi myös sairastua.
Ihmisillä on vähän naiivi käsitys, että jokin isoveli tarjoaa aina viime kädessä apua. Ihmiset eivät voi tuudittautua vääränlaiseen turvallisuuteen, vaan riskeihin pitää varautua.
Riitta Ryynänen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
